Hitlerin museo

Toisen maailmansodan aikaisten taidevarkauksien salattu historia. Kaksiosainen saksalaisdokumentti kertoo historian suurimmasta taidevarkaasta Adolf Hitleristä ja tämän suunnitelmasta perustaa maailman upein taidemuseo syntymäkaupunkiinsa Linziin. Dokumentin on ohjannut Hannes Schuler.

Maaliskuussa 1938 Itävalta liitettiin natsi-Saksaan. Adolf Hitler matkusti synnyinkaupunkiinsa Linziin. Riemuitsevan väkijoukon innoittamana hän sai loistavan idean ja alkoi saman tien kertoa Linzin pormestarille kaupungin upeasta tulevaisuudesta. Syrjäinen pikkukaupunki saisi uuden taidemuseon, jonka kokoelmat jättäisivät kaikki maailman kuuluisat taidekeskukset varjoonsa. Teokset museoon hankittaisiin tulevassa sodassa.

Seuraavien kuukausien aikana saksalaiset taidehistorioitsijat tekivät salaisia listoja Hollannin, Belgian ja Ranskan taidemuseoiden teoksista. Maailmansodan syttyessä 1. syyskuuta 1939 kaikki oli valmiina, ja Saksan joukkojen perässä seurasi erikoisyksiköitä, jotka takavarikoivat valtavia määriä erilaisia taide-esineitä. Osa niistä katosi lopullisesti tietymättömiin.

Toiset natsi-Saksan johtomiehet olivat myös innokkaita taidevarkaita. Hermann Göring himoitsi kaikkea kaunista ja arvokasta ja sisusti varastetulla taiteella upeaa kartanoaan. Heinrich Himmler tahtoi nöyryyttää valloitettuja kansoja riistämällä niiltä niiden suurimmat aarteet. Mutta kaiken edelle meni Johtajan taidemuseo, ja Hitler sai valita aina sotasaaliista parhaat päältä.

Saksan perääntyessä kaikilla rintamilla liittoutuneet ottivat teoksia uudelleen haltuunsa. Neuvostoliitto vei niitä kotiin sotakorvauksena, kun taas amerikkalaisilla ja briteillä oli taidehistorioitsijoiden laatimat tarkat kartat taideaarteiden sijainnista ja erikoisjoukot kulttuuriperinnön suojelemista varten.

Vielä huhtikuussa 1945 Hitler saneli sihteerilleen: ”En ole kerännyt maalauksia yksityisiin tarkoituksiin vaan ainoa aikomukseni on ollut niiden kokoaminen taidemuseoon kotikaupunkiini Linziin Tonavan varrelle. Hartain toiveeni on, että tämä perintöni toteutuisi.” Suurin osa Linzin museoon aiotuista teoksista oli tuolloin koottuna suolakaivokseen Linzin lähelle. Korvaamattomien taideteosten kohtalosta käytiin taistelua Saksan armeijan, itävaltalaisten vastarintamiesten ja amerikkalaisten kesken...