Iivana Julma I (12)

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon 1941 elokuvateollisuutta evakuoitiin Moskovasta Almatyyn, ja myös Sergei Eisenstein oli lähtijöiden joukossa. Kazakstanissa Eisenstein ryhtyi tekemään suurelokuvaa Stalinin ihailemasta tsaari Iivana IV Julmasta, jossa neuvostojohtaja näki esikuvallisen häikäilemättömän hallitsijan, joka ei antanut minkään sumentaa kirkasta näkemystään yhtenäisen kansakunnan edusta.

Ensimmäisessä osassa nuori Iivana saa tsaarin kruunun ja ryhtyy oitis keskittämään valtaa käsiinsä tarmokkaasti, mikä järkyttää niin aatelin kuin papiston. Mutta Iivanan tarkoituksena on Venäjän yhdistäminen ulkopuolisia vihollisia vastaan. Iivana saavuttaa loistavia menestyksiä: hän lyö Kazanin tataarit ja avaa kauppareitit Englantiin pohjoisen kautta. Mutta petollisten pajarien juonet ajavat Iivanan jättämään Moskovan, jonne hän palaa vasta kun suuret kansanjoukot saapuvat anelemaan hallitsijaansa takaisin.

Elokuvasta piti tulla trilogia, mutta jo toinen osa juuttui sensuuriin, ja Eisensteinin kuoltua vuonna 1948 kolmannen osan muutamat valmistuneet otokset takavarikoitiin ja tiemmä tuhottiin. Toinen osa sai ensi-iltansa Hruštševin aikaan vuonna 1958.

Toinen osa esitetään Kino Klassikossa seuraavana sunnuntaina.