Jumalten tuho

Wagnerin Nibelungin sormuksen alustukseksi nähdään draamadokumentti sen taustalla olevista taruista.

Jumalten tuho, Ragnarök, on skandinaavisen taruston vaikuttavimpia myyttejä. Samanniminen dramatisoitu dokumentti kertoo kuvitellusta islantilaisesta bardista Einar Käärmeenkielestä, joka matkoillaan Englannissa, Saksassa, Norjassa ja Islannissa todistaa muinaisten germaanisten jumalten aikakauden päättymisen ja kirjoittaa muistiin tarun jumalten synnystä ja jumalten tuhosta, joka on samalla ihmisten maailman synty.

Einar Käärmeenkieli on runonlaulaja ja soturi, joka 900-luvun lopulla joutuu pakenemaan henkensä edestä Yorkin kaupungista Englannista: Tanskan kuningas Sven tekee Englantiin hirmuisia ryöstöretkiä, ja kostoksi Englannin kuningas Ethelred antaa käskyn surmata kaikki maassaan oleskelevat skandinaavit.

Einarin matka vie Jyllantiin, Norjaan ja Islantiin. Matkakumppanikseen hän saa käännytystyöhön lähetetyn Martin-nimisen munkin Hampurista, ja yhdessä he näkevät pakanallisen Norjan ja miekkalähetyksellä kristinuskoon kääntyvän Islannin. Muinaisten germaanisten jumalten, Odinin, Thorin ja Frejan aika on päättymässä.

Vanhana miehenä Einar kertoo huimaa tarinaansa aikakaudesta, jolloin keskenään taistelivat paitsi kristinusko ja pakanuus myös maalliset valtakunnat ja kuninkaat.

Dramatisoitujen kohtausten lomassa historioitsijat kertovat 900- ja 1000-lukujen tapahtumista sekä germaanien uskonnosta ja myyteistä. Tarina perustuu Eddan runoihin, jotka on merkitty muistiin 1200-luvulla ja löydettiin 1600-luvulla mutta joiden tarkkaa alkuperää ei tunneta.