Lamastalgia

Kai muistatte tuulipuvut, roskapankit, tissibaarit, strippari Matti Nykäsen ja laulaja Sepi Kumpulaisen? Kahdeksanosainen Lamastalgia kertoo edellisen laman sukupolvikokemuksesta 1990-luvun alun laman kourista nousukauden voitonjuhlaan.

1990-luvun alun lama vei Suomen syvään kriisiin. Siitä huolimatta lama oli monelle myös elämän parasta aikaa: nuoruutta ja vapautta vailla nousukauden suorituspaineita. Lama antoi meille eurodiskon, Iiro Viinasen, Kummelit, Hyvät pahat ja rumat, Sepi Kumpulaisen, Metsolat, halvat tuopit, joogalentäjät, grungemusiikin, kirpputorit, jääkiekon maailmanmestaruuden ja paljon muuta.

Millaista oli, kun EU oli vielä EY, sushi oli kebabia ja internetin korvasi kunnan nuorisotila? Lamastalgia on ohjelmasarja lama-ajan sukupolvikokemuksesta.

Kahdeksanosaisen sarjan toimittajat ovat Tuomas Enbuske, Jenni Nyberg ja Anna Perho. Sarjan ohjaaja on Jenni Nyberg.

1) Armotonta menoa - kansalainen ja poliitikko

1990-luvun alun lama kulminoitui markan kelluttamiseen ja valuuttalainojen jyrkkään kallistumiseen, joka ajoi monet yrittäjät konkurssiin. Myrskyn silmässä olivat tuolloin valtiovarainministeri Iiro Viinanen ja autokorjaamoa pyörittänyt perheenisä Heikki Kela, jolta kaatui yritys alta. Edessä oli liki 20 vuoden työttömyys.

2) Tuulipuvussa roskapankkiin - raha ja kuluttaminen

Lama jakoi varallisuutta uudelleen. Monet köyhtyivät, mutta jotkut hyötyivät poikkeuksellisesta tilanteesta. Vaatetusalan yrittäjä Seija Lukkala joutui koville, kun tuotanto-olosuhteet muuttuivat radikaalisti ja suomalaista vaateteollisuutta ajettiin alas. Sen sijaan kiinteistösijoittaja Antti Arjanne sai mahdollisuuden tuottaviin liiketoimiin asuntojen hintojen romahduksen myötä.

3) Somaleja ja viinarallia - rajojen aukeaminen

Taloudellisen poikkeustilan ohessa lama-ajan Suomeen vaikutti aikaisemmin suljettujen ovien aukeaminen. Itärajan aukeaminen toi suomalaisille mahdollisuuden halpaan matkusteluun ja muille mahdollisuuden tulla tänne. Iivi Anna Masso saapui tänne Virosta opiskelemaan, somali Mukhtar Abib päätyi Moskovan kautta Helsinkiin hakemaan turvapaikkaa.

4) Tissibaareista tasa-arvolakiin - naiset ja lama

Naisen asema lama-aikana oli käymistilassa. Toisaalta väylä yhteiskunnallisen päätöksenteon huipulle tasoittui, toisaalta 1990-luvun alussa nousseet uudet erotiikkapalvelut veivät roolia kohti perinteistä asemaa miesten viihdyttäjänä. Sirpa Pietikäinen toimi Ahon hallituksessa ympäristöministerinä. Samaan aikaan toisaalla: Jenna lähti erotiikka-alalle, kun muuta työtä oli vaikea saada.

5) Karaoke, Kummeli ja Kumpulainen - lama-ajan viihde

Kun ajat ovat kovat, tarvitsee kansa viihdettä. Edulliset tavat viettää aikaa, kuten televisio ja Suomeen rantautunut karaoke, lohduttivat massoja ja tarjosivat toisille mahdollisuuksia. Sami Hintsanen otti ensi askeleensa viihdetyöläisenä voittamalla karaoken Suomen mestaruuden. Markus Selin tarjosi suomalaisille konsolipelejä, tv-ohjelmia, elokuvia ja Keravalle perustetun huvipuiston.

6) Ihana valo ja elämän tarkoitus - lama-ajan hengellisyys

Materiaalinen niukkuus ja henkinen matalapaine saivat suomalaiset etsimään henkisiä arvoja riehakkaan 1980-luvun jälkeen. Lama vei vanhempien vararikon myötä Marika Hakolan hengelliseen yhteisöön, jossa elämä ei ollut niin auvoisaa kuin aluksi luultiin. Sasu oli kiinnostunut aineettomista arvoista jo yläasteella ja sai vahvistusta pyrkimyksilleen, kun hänen vanhempansa tekivät konkurssin. Nykyään hän on Hare Krishna -munkki nimeltään Muniraja Dasa.

7) Kadotettu sukupolvi - lama-ajan nuoret

Lama vaikutti nuoriin henkilökohtaisella tasolla omien vanhempien kohtaamien vaikeuksien myötä ja yleisellä tasolla työelämän muuttumisen myötä. Pitkien työsuhteiden tilalle tulivat määräaikaiset pätkätyöt, ja korkeakoulutus ei enää johtanut suoraan arvostettuun ammattiin. Pauliina Seppälä opiskeli ahkerasti ja tekee nykyään freelance-töitä laajalla skaalalla. Tiina Piilolan vanhempien tekemät lainatakaukset lankesivat maksettavaksi 1990-luvun alussa, mikä muokkasi merkittävästi hänen tapaansa katsoa maailmaa.

8) Me ollaan sankareita kaikki - lamasta uuteen nousuun

Taloudellisen nousun siemenet itivät tietotekniikassa. 1990-luku toi sekä matkapuhelimet että internetin kaikkien ulottuville ja mahdollisti kokonaan uuden tavan tehdä bisnestä. Nörteistä kasvoi yrittäjiä, Nokian menestys toi vaurautta ja vahvisti myös kansakunnan henkistä tilaa. Sen teki myös Suomen jääkiekon maailmanmestaruus 1995, joka omalta osaltaan auttoi katkaisemaan laman selkärangan. Kultajoukkueen kapteeni Timo Jutila muistelee voiton vaikutuksia. Ohjelmistoyrittäjänä toiminut ja bisnesmaailman kokonaan jättänyt Santeri Kannisto kertoo it-buumin synnystä ja seurauksista.