Elävä arkisto: Pentti Saarikoski 75 v

Runoilija Pentti Saarikosken syntymästä on syyskuun alussa kulunut 75 vuotta. Saarikoski nousi kirjallisen maailman pinnalle heti ensimmäisillä kokoelmillaan Runoja ja Toisia runoja, jotka molemmat ilmestyivät vuonna 1958. 1960-luvun alussa Saarikosken kapinahenki teki hänestä julkikommunistin, pamfletistin ja porvarillisia arvoja pilkkaavan kolumnistin. Vuoteen 1974 mennessä hän oli julkaissut 12 runoteosta ja muutamia matka- ja proosateoksia sekä massoittain uraauurtavia ja persoonallisia käännöksiä.

Timo Hämäläisen ja Anssi Blomstedtin tekemä Raportti vuodelta 1974 näyttää suuren runoilijan tunnetuimmalla kaudellaan. Saarikoski puhuu työstä, keski-iästä, pessimismistä, politiikasta ja julkisuudesta. Kuulemme otteita runoista, päiväkirjosta ja matkakirjoista. ”Olen tuntenut itseni enemmän eurooppalaiseksi kuin suomalaiseksi”, sanoo Saarikoski, jota kotimaan julkisuus on jo alkanut hieman häiritä. Ohjelman lopussa TV2:n puhelinsoitto keskeyttää TV1:n haastattelun.

Kun Saarikoskelta kysytään, onko hän yhä kommunisti, hän vastaa että toivoo olevansa, mutta sanoo sen jäävän muiden päätettäväksi. ”Ellemme me ehdi jonkinlaiseen kommunismiin, silloin ihmislajille käy huonosti. Vaikka sitä ajattelisi miten, niin jonkinlainen syvällinen muutos tässä yhteiskunnassa tarvitaan, jotta näistä kaikista ongelmista selvittäisiin.”

Vuoden 1974 raportin jälkeen Saarikoski muutti Ruotsiin, ja julkaisi enää Eino Leino -tutkielman ja neljä runoteosta: puolisonsa Mia Bernerin kanssa kokoelman Ja meille jäi kiireetön ilta (1975) sekä ylistetyn Tiarnia-trilogian (1977-83).

Paula Koskimäen ohjelma Pentti Saarikoski – näkymiä (1998) koostuu aikalaisten ja läheisten haastatteluista ja muistoista. Runoilijasta kertovat muun muassa veli Ismo Saarikoski, ex-puoliso Tuulaliina Varis, professori Matti Klinge, toimittaja Pekka Tarkka ja viihdetaiteilija M. A. Numminen.