TV-arkisto: Suomalainen design

Suomalaisen uuden muotoilun juuret liitetään usein funkikseen ja selkeälinjaiseen käyttökeramiikkaan, pinottaviin ja toiminnallisiin astiastoihin ja käyttölaseihin: pyrittiin siihen, että jokapäiväiset käyttöastiat edustaisivat puhdaslinjaista, hyvää muotoilua. Tällaista käytännöllisyyden estetiikkaa ja ”kauniimpaa arkea” ajettiin Suomessa erityisesti heti toisen maailmansodan jälkeen, kun uusia koteja perustettiin ja uutta yhteiskuntaa luotiin. Haluttiin luopua kaikesta vanhasta; koristeellisista astiastoista, tunkkaisista tekstiileistä ja prameista kalustoista.

Sota-ajan käsityöfilmissä Savi elää (1943), eletään keramiikan uudistumisen kynnyksellä. Ohjelmassa seurataan Arabian tehtaan keramiikka-astioiden valmistusta: osa tuotteista on puhtaasti koriste-esineitä, osa arkisia käyttöesineitä. Sota-ajan keramiikkamassa ei välttämättä ole ollut parasta mahdollista, mutta dokumentissa valmistetaan hyvinkin hienostunutta ohuenohutta riisiposliinia. Työnsä äärellä tavataan muun muassa Toini Muona, Friedl Kjellberg ja Birger Kaipiainen.

Koko 1950-luku oli suomalaisen muotoilun voittokulkua: Milanon Triennalessa palkittin joka kerta sankoin joukoin suomalaisia muotoilijoita kultamitalein ja Grand Prixein. Ajan juhlittuja muotoilijoita olivat muun muassa Kaj Franck, Yki Nummi, Ritva Puotila, Tapio Wirkkala, Kyllikki Salmenhaara, Ilmari Tapiovaara, Dora Jung, Timo Sarpaneva ja Nanny Still.

Vuoden 1960 Allotria Filmin dokumentissa Suomalainen muoto seurataan neljän palkitun muotoilijan työskentelyä: hopeaseppä Bertel Gardbergin, tekstiilitaiteilija Dora Jungin, keraamikko Kaj Franckin ja lasitaiteilija Timo Sarpanevan. Hieno väridokumentti on ainutlaatuinen, sillä monien muotoilijoiden työskentelystä ei ole tallentunut lainkaan elävää kuvaa.

Lasimuotoilun saloihin tutustutaan vuoden 1965 dokumentissa Suomalaista lasia. Liikkeelle lähdetään puhaltajamestari Niemisen verstaalta, jossa kaikki lasiesineet syntyvät vaihe vaiheelta ammattitaitoisten lasityöntekijöiden käsissä. Upeasti kuvattu dokumentti näyttää niin taide- kuin käyttölaisnkin valmistusta, käsityötä ja tehdasvalmistusta, sekä lasiesineiden käyttöä. Ohjelman esitellään myös lasitaiteilijoita, muun muassa Timo Sarpaneva, Aimo Okkolin, Nanny Still, Tamara Aladin ja Helena Tynell.

Vuonna 1980 valmistunut Näky lasiksi tehty on henkilökuva lasitaiteilija Timo Sarpanevasta. Taiteilijaprofessori selvittää luomisprosessiaan ja ideoiden syntyä, sekä seurataan lasiesineen valmistumista luonnoksesta valmiiksi tuotteeksi saakka. Timo Sarpanevan tuotteet löysivät tiensä suomalaiskoteihin monia aikalaismuotoilijoita paremmin: lähes joka kodista löytyi 1970-luvulla joko Tsaikka-lasit, Festivo-kynttilänjalka tai Kekkerit-sarjan laseja tai jälkiruokakulhoja.