Matti Ijäs -sarja päättyy juhlittuun Painijaan

Matti Ijäksen Painija (1985) on suuri pieni elokuva, joka koskettaa ja järkyttää katsojaa samalla, kun se panee katsojan nauramaan.

Televisioelokuva kertoo vanhainkodista, jonka asukit eivät suostu hiipumaan hiljaa pois vaan haluavat osoittaa yhä olevansa aktiivisia ja intohimoisia ihmisiä. Päähenkilö on Esko Hukkasen esittämä voimamies, joka vanhainkotiin jouduttuaan ei hyväksy ikääntymistä ja sen mukanaan tuomaa yliolkaista kohtelua ja holhoamista. Hän puhaltaa henkiin muidenkin asukkien haaveet ja nuoruuden unelmat, joista tietysti seuraa konflikteja välinpitämättömän henkilökunnan kanssa.

Kuten monissa muissakin Ijäksen elokuvissa myös Painijassa keskiöön nousee ihmisen arjen ja haaveiden ristiriita, rajojen rikkominen ja normien kyseenalaistaminen. Toiminnan käynnistäjänä on jälleen joku, joka poikkeaa totutuista kaavoista.

Komiikka on hyvin alaviritteistä, paikoin jopa murheellista, ja siinä mielessä elokuvan kerrontaa voisi hyvin verrata joihinkin Chaplinin ohjaustöihin. Koskettavat roolisuoritukset saavat katsojan liikuttumaan, mutta tilanteiden absurdius vetää suupielet hymyyn.

Ijäs palkittiin Painijasta vuoden parhaan ohjauksen Jussi-patsaalla, ja tv-elokuva sai myös Kriitikkojen palkinnon. Ulkomailla se sai pääpalkinnon Kanadassa arvostetulla Banffin televisiofestivaalilla.

Matti Ijäs YLEn Elävässä arkistossa