Aleksis Kiven pääteos Seitsemän veljestä ilmestyi 138 vuotta sitten. Omaa nimikkopäivää Aleksis Kivi on viettänyt vasta 79 vuotta. Tuolloin, vuonna 1929 lokakuun 10:nennestä tuli myös Aleksin nimipäivä — sitä ennen Aleksit ja muut Keisari Nikolai II:n pojasta Aleksioksesta muistuttavat nimet oli poistettu almanakasta Suomen itsenäistymisen kunniaksi.
Alexis Stenvallista tuli Kivi 26-vuotiaana ja samalla hän muutti etunimensä x-kirjaimen ks:ksi. Nimen muutos alleviivasi Kiven roolia suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijänä. Rooli sopii miehelle nimeltään Aleksis, tuleehan se Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan kreikkalaisesta nimestä Aleksios, joka tarkoittaa auttajaa, puolustajaa.
Mitä tuo Vilkunan mainio opus sitten kertoo meille Seitsemästä veljeksestä? Juhani juontuu heprean Johanneksesta, jossa sen merkitys on ”Jahve on armollinen”. Johanneksella tavallisesti viitataan Johannes Kastajaan, Jeesuksen edelläkävijään ja kastajaan.
Tuomas on suomalainen asu aramealaisesta Thomasta, joka merkitsee ”kaksosta”, ja Tuomashan todella on Aapon kaksosveli. Tuomas oli Raamatussa opetuslapsista se, joka epäili Jeesuksen todella kuolleen. Niinpä epäilevä on Tuomaisiin yleisesti liitetty määre, vaikka voisimme muistaa hänet myös miehenä, joka vei kristinuskon Intiaan ja siten ns. tuomaskristillisyyden isänä.
Tuomaksen kaksosveljen Aapon nimi juontuu Aabrahamista, joka tarkoittaa joko babylonialaisen perinteen mukaan ”isä on korotettu” tai heprealaisen perinteen mukaan ”kansojen paljouden isää”. Abrahamia pidetään israelilaisten kantaisänä ja muslimimaissa nimi on yleinen muodossa Ibrahim. Nimi Abraham löytyy jo 4000 vuoden takaa Hammurabin savitauluista.
Pyhien miesten ketju jatkuu veljessarjassa Simeonilla. Kristillisessä perinteessä heitä tunnetaan kaksikin kappaletta. Uudessa Testamentissa Vanha Simeon siunasi Jeesus-lapsen temppelissä ja myöhemmin, n. 400 luvun puolivälissä kuuluisuutta saavutti askeettipyhimys Simeon Stylita. Lisänimi Stylita ei tule tyylitajusta vaan pylväästä: hän oli se ensimmäinen pylväspyhimys, joka istui peräti kolmenkymmenen vuoden ajan pylvään nokassa ja saarnasi sieltä kansalle. Seitsemän veljeksenkin Simeoni on saarnamies mutta toisaalta myös juoppo.
Timo on Laurin kaksosveli. Nimen alkuperäinen kreikkalainen muoto Timoteus ei viittaa kaksosiin vaan siihen että nimen kantaja on ”Jumalaa pelkäävä”. Kuuluisin Timoteus oli apostoli Paavalin tunnetuin oppilas ja työtoveri sekä Efeson piispa.
Veljessarjan taiteilijaluonne, yksin metsässä viihtyvä Lauri on latinalaisen Laurentiuksen suomalainen muoto, ja nimihän tarkoittaa tietenkin ”laakerinlehdillä seppelöity”. Pyhä Lauri taas oli pyhimys, joka vuonna 258 kärsi marttyyrikuoleman Roomassa, tarinan mukaan halsterissa kärventyen. Moni vanhan kirkko on meilläkin omistettu Laurille, jotta tämä suojelisi näitä tulelta.
Veljessarjan hännänhuippu Eero ei yhtäkkiä katsoen istu pyhimysten seuraan, onhan nimi suomalainen muoto skandinaavisesta Eerikistä, merkityksessä ”yksin hallitseva”. Mutta onhan meillä tietenkin 1100-luvulla elänyt Ruotsin kuningas Eerik Pyhä, joka ansaitsi pyhimyksen arvonimen tehtyään ensimmäisen ristiretken Suomeen. Näin veljesten nimet muodostavat omalaatuisen pyhän seitsikon. Mitä Kivi halusi sanoa valitsemalla veljeksille juuri nämä nimet? Entä ovatko Seitsemän veljeksen nimet näkyneet suomalaisten poikalasten kastamisessa? Kysytään suomalaisen nimitutkimuksen suurmieheltä, professori Eero Kiviniemeltä.
- - -
Nimitutkija Eero Kiviniemi tutki Aristoteleen kantapään pyynnöstä Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen nimien esiintymistä suomalaisten poikien ensimmäisenä nimenä vuosina 1870-1999. Väestörekisterin aineiston pohjalta Kiviniemi laati oheisen taulukon. (Kts. oheinen liitetiedosto alla.)
- - -
aristoteles(at)yle.fi
- - -
