Patri nia, kiu estas en la cielo. Aivan, tänään Aristoteleen kantapää puhuu kielillä! Eikä millä tahansa kielillä, vaan keinotekoisilla kielillä. Ja eritoten esperantoksi, jolla äsken kuulimme säkeen Isä meidän, joka olet taivaissa.
Esperanto on tunnetuin mutta ei suinkaan ainoa keinotekoinen kieli. Kuuluisa kielen suunnittelija oli myös englantilainen kielitieteilijä John Ronald Reuel eli J.R.R. Tolkien, joka alkoi nuorena filologina kehittää hyvin kaunista kieltä. Pian tekeillä oli kaksikin kieltä, joiden pohjana olivat suomi ja Walesissa puhuttavan kymrin kieli. Kieliä kehitellessään Tolkien alkoi pohtia, ketkä hänen kielillään puhuisivat ja tuloksena oli kaksi haltijakansaa, noldorit ja sindarit. Pian Tolkien oli kehittänyt näille historian, naapurikansoja ynnä maantieteen ja kohta kielitieteilijän ura unohtui, kun mies kirjoitti Tarua Sormusten herrasta.
Haltijakielien kunnianhimoinen konstruktio jäi vain teoreettiseksi. Toinen keinotekoinen fantasiakieli klingon syntyi television tieteissarja Star Trekin elokuvaversioihin. Klingonit ovat kaukaisessa avaruudessa majaileva sotaisa heimo, joka tuottaa koko ajan harmia hyviksille. Koska Star Trek -fanit ovat pahimmillaan melko fanaattista sakkia, klingonien kieli, jonka Marc Okrand loi Paramount-filmiyhtiölle, on niin harrastettua, että sillä voi käyttää jopa internetin hakukone Googlea.
Mutta maailman kuuluisin ja käytetyin keinotekoinen kieli esperanto ei ole pelleilyä eikä viihdettä. Vuonna 1887 nimimerkki Dr Esperanto julkaisi keinotekoisen kielen, jonka oli kunnianhimoisesti määrä olla helposti opittava kieli parantamaan ihmisten välistä ymmärrystä ja vähentämään ristiriitoja.
Dr Esperanton kehittämä kieli sai nimekseen esperanto. Doktor itse oli oikeasti tohtori, puolanjuutalainen silmälääkäri L.L. Zamenhof, joka oli kielensä julkistaessaan vain 28-vuotias. Zamenhof oli syntynyt Bialystokin kaupungissa, jossa asui pääasiassa puolalaisia, valkovenäläisiä ja juutalaisia. Nuori mies kauhistui jo varhain näiden välisistä vihamielisyyksistä. Pian hän oivalsi, että vihanpito johtui väärinkäsityksistä, jotka aiheutuivat yhteisen kielen puutteesta. Tällaisen kielen kehittämiseen nuori lääketieteen opiskelija antautui opiskellessaan Varsovassa.
Zamenhofin kielen perusperiaatteet ovat suomalaiselle hyvin ymmärrettäviä. Englantia opiskellessaan Zamenhof turhautui sanojen paljouteen ja päätteli, että sanojen taivutus on hoidettava päätteillä eikä pre- tai postpositioilla. Näin kielen opiskelijan ei tarvitse opiskella turhaan monia sanoja. Päätteiden muodostuksen taas on oltava tarpeeksi yksinkertaista ja säännöllistä, jotta se on helppo opetella.
Esperanton sanaston Dr Esperanto haali tasapuolisesti eri kieliryhmien kielistä, pääpainona eniten puhutut eurooppalaiset kielet. Sanoja on romaanisista kielistä kuten latinasta (okulo on silmä), germaanisista kielistä kuten saksasta (monato on kuukausi), slaavilaisista kielistä kuten venäjästä (barakti on kiemurrella) ja muista indoeurooppalaisista kielistä kuten kreikasta (politiko on politiikka).
Zamenhof itse julkaisi esperantoksi Vanhan Testamentin ja Shakespearea, kun tsaarinajan sensuuri antoi vihdoin periksi. 1894 alkoi Nürnbergissä ilmestyä esperantonkielinen lehti. Harrastajien lisääntyessä kieleen tuli runsaasti parannuksia ja pikkuhiljaa eri maihin syntyi esperantonkielisiä yhdistyksiä. Suomeen sellainen syntyi vuonna 1907, joten ensi vuonna voimme viettää sen satavuotispäivää.
1900-luvun diktaattorit eivät pitäneet esperantosta, heidän mielestään se oli joko juutalaisten tai vakoilijoiden salajuoni. Mutta harrastajien määrä on koko ajan lisääntynyt. 1990-luvun alussa Afrikassa pidettiin ensimmäinen oma mantereenlaajuinen esperantokonferenssi ja internetissä yhä uudet harrastajat löytävät kielen ja toisensa entistä helpommin.
Mitä esperanton kuuluu? Miten keinotekoista kieltä harrastetaan? Onko esperantossa samaleikkejä? Tätä kysymme nyt pitkän linjan esperantistilta, eläkeläisrehtori Pentti Järviseltä.
