Skip navigation.
Home

Ei nimi firmaa pahenna?

Kulutusyhteiskunnassa liike-elämä ja yritysmaailma koskettavat ihmisiä kaikilla elämänalueilla. Jos emme osta firmoilta palveluita, syömme niiden valmistamia tuotteita, liikumme yritysten linja-autoilla, ostamme yritykseltä remonttipalveluja ja ehkä jopa olemme itse yrittäjiä.

Oli tästä kehityksestä mitä mieltä tahansa, ympärillämme toimivien yritysten määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Kun Suomessa vielä viisitoista vuotta sitten oli 191 000 rekisteröityä yritystä, toissa vuonna niitä oli 250 378 eli yli 30 prosenttia enemmän.

Samassa mitassa on kasvanut ympäristöään valppaasti tarkkailevien ihmisten ärtymys pölhöjä yritystennimiä kohtaan. Nimen keksiminen lapselle on vaikeaa, joten miksi oman yrityksen nimen kehittäminen olisi helpompaa? Ja jos ihmiset antavat nykyään lapsilleen mitä omituisempia nimiä, miksi he nimeäisivät firmojaan vähemmän hölmösti?

Eikä helppoa ole suuryrityksilläkään. Niissä ei riitä toimitusjohtajan keittiön pöydän ääressä kotiväen kanssa pitämä aivoriihi illansuussa. Etenkin isommat pörssiyhtiöt joutuvat turvautumaan ulkopuolisiin mainostoimistoihin ja konsultteihin, jotka kehittelevät uuden nimen lisäksi nimeen sopivan brändin yrityksen logoa, pääkonttorin aulan väritystä ja nettisivujen kirjasintyyppiä myöten.

Vilkasta keskustelua ovat herättäneet etenkin vanhojen valtionyhtiöiden Postin ja Tielaitoksen uudet nimet Itella ja Destia. Nimet eivät ole suomea eivätkä oikein mitään kieltä, vaikka ne kuulostavat hiukan latinankielisiltä.

Suomen yrittäjien nettisivuilla yrityksen nimen kehittelijöitä neuvotaan kääntelemään omaa nimeään takaperin, tekemään siitä anagrammeja ja muutenkin leikkimään kirjaimilla. Yrittäjät kehottavat myös sana- ja karttakirjojen tutkimiseen luotettavan nimen keksimisessä. Latinan kieli on jo Suomen Yrittäjienkin mielestä poissa muodista, tilalle tarjotaan esperantoa. Nettisivut kertovat esimerkiksi että Meritaro on esperanton kielellä ansioluettelo, jolloin yrityksen nimeksi voisi rakennella nimen Merit Aro Ky. Voisi myös soveltaa uraa merkitsevää "kariero"-sanaa ja perustaa firman Toiminimi Kari Ero.

Miten suomalaiset firmojen nimet ovat vuosien varrella eläneet? Milloin englanninkieli tuli Suomeen? Onko kukaan lainannut firmalleen brändiä Kalevalasta? Paula Sjöblom on tutkinut suomalaisyritysten nimien historiaa, joten kysytäänpä häneltä.
- - -
aristoteles(at)yle.fi