Aristoteleen kantapään fraasirikostutkijat joutuvat työssään näkemään liiankin usein, miten pienikin huolimattomuus voi johtaa hirveisiin seuraamuksiin. Vanhat ja perinteiset sanonnatkin voivat olla karmea ase, jos käyttäjän keskittyminen jostain syystä pääsee herpaantumaan.
Yksi tällaisista sanonnoista, joiden käyttö väärässä paikassa on viime aikoina yleistynyt pelottavasti, on tuttu viimeinen naula arkkuun. Kuten kaikki tiedämme, tämä englannista suomennettu ilmaus viittaa siihen hetkeen, kun vainajan viimeistä matkaa valmistellaan ja on aika lyödä arkun kanteen viimeinen naula. Sanonnan sävy on siis negatiivinen ja lopullinen, eikä positiivinen, vaikka moni on sitä viime aikoina yrittänyt.
Radio Suomen Juha Roiha on yksi heistä. Taannoisessa Taustapeili-ohjelmassa hän kertoi suomalaisten alkujuurien etsinnästä näin:
(He) tekivät tunnetuksi Karjalaa ja karjalaista kulttuuria. Viimeinen naula
kiinnostuksen arkkuun oli tietysti Kalevala.
Nimimerkki ”Radion kuuntelija Lohjan Kirkniemestä” kysyykin aiheellisesti, halusiko toimittaja sanavalinnoistaan huolimatta kuitenkin korostaa Kalevalan merkitystä Karjala-innostuksen syntymisessä eikä sen hautaamisessa?
Aristoteleen kantapään asettama fraasirikosten tutkintalautakunta on samaa mieltä ja kehottaa mitä suurimpaan varovaisuuteen niiden naulojen ja arkkujen kanssa, ettei sanavalinta osu vahingossa omaan peukaloon.
- - -
aristoteles(at)yle.fi
