Poliisin työ ei ole maailman helpointa hommaa. Lainvalvojien haastavaa työsarkaa verrataan usein jopa yhteiskunnallisten jätekuskien työhön, kun he joutuvat kasvokkain sekä rikosten että rikollisuuden syiden kanssa.
Niinpä Aristoteleen kantapään fraasirikostuomioistuin suhtautuukin armeliaasti tämänkertaiseen tapaukseen, jonka kuulijamme Tuomo meille ilmiantoi tammikuisesta A-zoom -ohjelmasta.
Ohjelmassa vuoden poliisiksi valittu vanhempi konstaapeli kertoi siitä, miten poliisit valmistautuvat ammatin vaihteleviin tilanteisiin. Usein työ muistuttaa sosiaalityöntekijän ja terapeutin hommia, ja silloin tarvitaan niin sanottuja puhetaitoja. Tällaisissa tilanteissa tehtävän hoitaa työparista se, joka on puhelahjoiltaan parempi. Vanhempi konstaapeli havainnollisti sanomaansa näin:
Tämä pitää aina ottaa huomioon, että kukaan ei ole (tavallaan niin kuin) seppä omalla maallaan. Pitää muistaa, että se kaverikin osaa jotain.
Tuomo kiinnitti huomionsa harvinaisen hämäräksi viritettyyn kahden sanonnan, oman onnensa sepän ja omalla maallaan toimivan profeetan ristisiitokseen:
"toivon kyllä, että poliisi edelleen takoisi lähinnä vain omalla tontillaan, harva heistä lienee profeetaksikaan syntynyt."
Aristoteleen kantapää pysyy omassa lestissään ja toivottaa poliiseille lisää naulankantaan osumisia.
- - -
aristoteles(at)yle.fi
Tuomon moka
Hyvä Aristoteleen kantapää, kuulijanne Tuomo kömmähti itse ilmiantaessaan viikon fraasirikosta: sepistä on olemassa muitakin sanontoja kuin "jokainen on oman onnensa seppä". Me kaikki (paitsi Tuomo ja P. Heikura?) tuntevat ainakin sanonnan "ei kukaan ole seppä syntyessään". Onnenseppä ei mitenkään edes sovellu po. asiaan, jälkimmäinen fraasi sen sijaan sopii. Sitä kömmähtänyt poliisikin tarkoitti, ei onnenseppää.
t. kuuntelija Anterus