Talousjournalismi on yksi niitä elämän osa-alueita, joilla kustantajat ja toimittajat ajattelevat alan erikoistiedon korvaavan toimittajan kirjoitustaidon. Ja onhan niin, että jos on uhrannut koko elämänsä soinnukkaiden, kristallinkirkkaiden ja tosien virkkeiden sorvaamiseen, ei välttämättä ole ehtinyt syventyä rahoitusinstrumentteihin, rembursseihin tai vipurahastoihin.
Ja toisinpäin. Verkkolehti Taloussanomien It-viikko antoi tästä ilmiöstä mallikkaan esimerkin tammikuussa raportoidessaan Elisan yhtiökokouksen kulkua. Lehti kuvaili suosittua yhtiökokousta näin:
Miesmuistiin ei ole mikään yhtiökokous saanut pienosakkaita yhtä sankoin
rinnoin liikkeelle.
Kuulijanimimerkkimme Nimetön huomasi ajatustensa harhautuvan toimittajan kuvailmauksen vuoksi vakavista asioista sankkoihin rintakarvoihin: en voi olla kuvittelematta sankan rintakarvoituksen omaavaa osakkeenomistajajoukkoa vastustamassa islantilaisten aikeita ja syömässä vuohenjuustopiirakoita.
Nimetön on aivan oikeassa. Jos paljon ihmisiä menee yhtiökokoukseen, heitä menee sinne sankoin joukoin. Aristoteleen kantapään fraasirikostuomari ei edes uskalla ajatella, mistä talouskirjoittaja on keksinyt rinnat kuvailmaukseensa. Ja jotta sitä ei radiossa tarvitsisi ajatellakaan, askartelemme fraasirikerangaistustodistukselle harvinaisen hienon postikuoren, kas näin!
- - -
aristoteles(at)yle.fi
