Tämän syksyn merkittävimpiä merkkipäiviä on tietenkin Suomen Kuvalehden 90-vuotissyntymäpäivä. Ei tietenkään sinänsä arvovaltaisen ja hienon lehden itsensä vuoksi vaan lehden viimeisellä sivulla sijaitsevan kansainvälisestikin ainutlaatuisen Jyviä ja akanoita –palstan vuoksi.
Lehdistöstä poimituista herkullisista paino- ynnä muista virheistä koottu Jyvät ja akanat on ollut koko olemassaolonsa ajan Suomen Kuvalehden suosituin ja luetuin palsta. Palsta on myös lehden pitkäikäisin palsta, vaikka ihan alusta saakka lehden vinjetissä lintu ei jyviä olekaan nokkinut. Nykyisellä nimellään palsta on viihdyttänyt lukijoita vuodesta 1958, mutta sen edeltäjiä on Kuvalehdessä julkaistu jo 1920-luvulta saakka.
Palstan toimittajat ovat olleet pitkäaikaista ja maineikasta sakkia. Veli Giovanni eli H.J. Viherjuuri ja Viljo Marttila aloittivat perinteen ja Sakari Virkkunen muokkasi palstan nykyisenkaltaiseksi. Nykyinen toimittaja, Jukka Ukkola, on seulonut jyviä jo vuodesta 1988, joten mikään heittopussi palsta ei lehdessä ole.
Palsta elää lukijoiden ilmiannoista. Kirjeitä tulee Ukkolan mukaan yhä lähes sata viikossa, ja niissä on liki parisataa leikettä. Jyväehdokkaita ei kuitenkaan roiskita lehteen ihan miten sattuu, palsta on tiukan toimitustyön tulosta. Ukkola lajittelee leikkeet aiheittain noin 30 lokeroon, joita ovat mm. ”tapahtumat”, ”rikokset” ja niin edelleen. Näistä hän sitten alkaa luoda palstalle juonta, jota leikkeet kuljettavat. Juuri palstan juoni on se, joka saa hajanaiset leikkeet kukoistamaan ja tekee kokonaisuudesta nerokkaan. Ukkola siivoaa lokerot parin kuukauden välein, mutta jos aihe sitä vaatii, joukkoon mahtuu kolmekin kuukautta vanha leike.
Ukkolan mukaan leikkeitä on noin neljä päätyyppiä. Klassikot ovat jo kaikille tuttua tyyppiä, mutta koska lehden lukijakunta vaihtuu koko ajan hiljakseen, klassikoitakin julkaistaan vaikka vuosikymmenen välein. Uroskoiran pentujen lisäksi klassikkosarjaa on mm. seuraava:
Saapunut miesten nahalla vahvistettua vakosamettitakkia, välihousua, villapaitaa ja poikien saapashousua ym.
Kuumaladontatekniikasta luopuminen on aiheuttanut sen, että rivien sekoilua ei juuri esiinny, kun rivejä ei enää ladota omana lyijyladelmanaan. Niinpä seuraavanlaiset herkut ovat jo historiaa:
Uimapukua ei saa kuivattaa päällä, vaan narulla mieluimmin varjoisassa paikassa. Se suolataan ja sisälle kaadetaan kananmuna, jonka keltuainen yritetään saada aivan ehyenä sisälle.
Sanajärjestysakanat ovat yksi yleisimpiä jyvä- tai akanatyyppejä. Etenkin viime vuosina, kun vaikkapa rikoksista epäiltyjä ei enää ole suotavaa luonnehtia ulkonäöllisten tai syntyperään liittyvien ominaisuuksien perusteella, tämä leiketyyppi on yleistynyt.
Tampereen ja Turun välisellä tiellä vuonna 1941 syntynyt mieshenkilö ohitti autoja reippaalla ylinopeudella.
Ukkolan mukaan leikkeiden aihepiirit ovat selkeästi siirtyneet pois politiikasta. Muuten palsta seuraa lehtiä yhtä laajasti kuin avustajakuntansa. Tällä hetkellä hyvin seurattuja alueita ovat Keski-Suomi, Turku, Kaakkois-Suomi ja lehdistä tietenkin Helsingin Sanomat sekä iltapäivälehdet. Avustajia kannustaa pieni rahapalkkio.
Jyvillä ja akanoilla on aina ollut liuta vakituisia avustajia. Yksi ahkerimmista on tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Hemánus, joka avusti palstaa aktiivisesti liki kaksikymmentä vuotta. Miten ammattilukija löysi jyvät akanoiden joukosta, kysytäänpä professorilta itseltään.
