Muistatteko vanhan Krazy Kat –sarjakuvan, jossa Krazy Kat kysyy Ignatz-hiireltä, että miksi kieli on. Ignatz vastaa, että jotta ymmärtäisimme toisiamme. Tähän Krazy Kat jatkaa: ymmärrätkö sitten suomalaista, lappalaista, oshkosherilaista? Ignatz sanoo ei. Krazy Kat ei lopeta: ymmärtävätkö sitten suomalainen, lappalainen ja oshkosherilainen sinua? Ignatz joutuu taas vastaamaan ei. Nyt Krazy Kat pääsee päättelyn lopputulokseen: sanoisin siis, että kieli on siksi, että ymmärtäisimme toisiamme väärin.
Kielten sekamelska on häirinnyt ihmisiä jo vuosituhansien ajan. Vanhan testamentin aikaan vallalla oli käsitys, että ihmisen kielten moninaisuus syntyi Babyloniassa korskean Baabelin tornin rakentamisen seurauksena. Idyllisen yksikielisen paratiisin pilannut monikielisyys tulee olemaan ihmisen taakkana, eräänlaisena perisyntinä.
Antropologien mukaan tilanne ei ole aivan noin yksinkertainen. Jo pelkästään Papua-Uudessa-Guineassa puhutaan yli 700 kieltä, vaikka kaikki saaren asukkaat polveutuvat samoista esi-ihmisistä, jota saapuivat saarelle noin 60 000 vuotta sitten Kaakkois-Aasiasta. Kielellä on siis taipumus jakautua ja eriytyä.
Teknisen vallankumouksen ajoista saakka mekaniikasta on toivottu apukeinoa tähän erikielisten tovereidemme ymmärtämiseen. Mekaanisten laskukoneiden avulla kunnon käännöskonetta ei vielä voitu edes ajatella syntyväksi, mutta kun ensimmäisiä tietokoneita 1940-luvulla suunniteltiin, haave kieltäkääntävästä masiinasta alkoi olla toteuttamista vaille valmis.
Konekääntämisen tutkimus kehittyi luonnollisesti maanpuolustuksellisia tarpeita varten. Kylmän sodan kuumentuessa amerikkalaiset halusivat keinon ymmärtää vihollisen venäjän kieltä opettelematta sitä itse. Vasta 1970-luvulla Euroopassa ja Kanadassa kiinnostuttiin konekääntämisestä ja jo 1976 syntyi sekä kanadalainen säätiedotuksia kääntävä Méteo-järjestelmä että Euroopan komission käyttöönottama Systran-käännösjärjestelmä.
Tietokoneiden kapasiteetin kasvun myötä kielenkääntämiseen tarkoitetut kaupalliset ohjelmat ilmestyivät yhä useamman käyttöön 80-luvulla ja koneellisen kääntämisen eli Machine Translationin sijasta siirryttiin käännösmuistiin eli Translation Memoryyn perustuviin järjestelmiin. Enää ei tähtäimessä ollut täydellinen kielenkääntörobotti vaan raakakäännöksiä suoltava ohjelma, joka auttaisi kääntäjää nopeuttamaan työtään.
Nyt 30 vuotta Méteo- ja Systran –järjestelmien käyttöönoton jälkeen EU:lla on kuitenkin yhä käytössään tuhansia tulkkeja. Kansainvälinen tiedotusväline internet taas vilisee mm. seuraavanlaisia maaluetteloita:
Suomi, Ruotsi, Tanska, Kalkkuna ja Koskematon Katukoroke.
Vaikea ei ole löytää myöskään seuraavankaltaista lausetta internetistä:
Muurata hassu Kannattaa Anderson, Perustaa Amerikkalainen Intialainen Ykseys Aikamitta.
Tuulettimen käyttöohje taas saattaa kertoa että:
Ei koskaan liite näppi, kynä, eli jokin toinen muistuttaa alusta loppuun junailija jahka ihailija on jatkuva.
Nordea-pankin asiakkaat saivat hiljattain seuraavanlaisen huijausviestin:
Tarkistuksen yhteydessa pyydamme Teidat tayttamaan tilin tarkastuksen
taulukon. Toivoen ymmartamykseen ja kannatukseen Teidan puolelta.
Kunnioittaen, Hallinto.
Miksi tällaista tekstiä voi olla olemassa? Onko käännösroboteissa mitään järkeä? Tätä täytyy kysyä kääntäjä Kalle Niemeltä.
