Suomalaiset ovat rallikansaa, julistaa huoltoaseman mainosteksti, ikään kuin suomalaisten menestys ralliurheilun kentillä olisi kyseisen yhtiön aikaansaannosta. Mutta onhan väite totta, Suomen harvaanasuttu maaseutu, tuhannet metsäautotiet ja yksilöurheilua suosiva henki ovat oivallinen maaperä ralliautoilun harrastamiselle.
Englannin kokoontumista tarkoittava sana rally eli suomeksi ralli lainattiin vuonna 1907 autokilpailun nimeen Monte Carlo Rally. Muut kisat eivät kuitenkaan käyttäneet ralli-sanaa ennen kuin 20-luvulla.
Kaikkien aikojen ensimmäinen autokilpailuhan ajettiin Pariisin ja Rouenin välillä 1894 nimellä ”Hevosettomien vaunujen kilpailu”. Tämän jälkeen kaupunkien väliset kilpa-ajot yleistyivät Ranskassa. Kisat ajettiin tavallisilla teillä, muuta liikennettä ja vaikkapa lehmiä väistellen. Esimerkiksi Pariisi-Bordeaux-Pariisi -rallin kesällä 1895 voittanut Emile Levassor ajoi kisan 1 178 km lähes ilman pysäytyksiä 48 tunnissa 48 minuutissa, mikä tekee keskinopeudeksi 24 km/h. Vain kahdeksan vuotta myöhemmin Pariisi-Madrid -kisan voittajan keskinopeus välillä Bordeaux-Pariisi ylitti 100 km/h. Onnettomuudet lisääntyivät ja Ranskan hallitus kielsi autokisat yleisillä teillä.
Autojen yleistyessä hitaasti eri maissa kilpailuja käytettiin edistämään autojen suosiota. Esimerkiksi Englannissa järjestettiin keväällä 1900 Tuhannen mailin kisa, joka kiersi kaikki maan tärkeimmät kaupungit. Aamupäivisin ajettiin kilpaa ja lounastunnilla kansa saattoi tutustua ajopeleihin.
Autourheilu etsi vuosisadan alussa muotojaan. 1907 ajettiin Peking-Pariisi -ralli ja seuraavana vuonna New York-Pariisi -ralli. Pitkän matkan rallien kultakausi oli kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen 50-luvulla. Jo vakiintuneet Monte Carlo ja Alppiralli saivat seurakseen nyt jo klassikoiksi muodostuneet Akropolis-rallin, Ruotsin, Hollannin ja Portugalin rallit ja Suomen Rally of the 1000 Lakes eli Jyväskylän suurajot. Tuolloin ralleihin keksittiin myös erikoiskoe, joka vihdoin mahdollisti kilpailun yleisillä teillä, kun ne voitiin sulkea muulta liikenteeltä.
Kansainvälisen autoliiton FIA:n järjestämiä rallin henkilökohtaisia maailmanmestaruuksia on ajettu vuodesta 1977. Kolmestakymmenestä mestaruudesta suomalaiset kuljettajat ovat voittaneet 14. Ylivoima on siis melkoinen.
Mutta hetkinen, ralliautoissahan istuu aina kaksi miestä. Kuljettajan lisäksi kyydissä on kartanlukija. Eikö puolet mestaruudesta kuulu heille? Pitäisikö sanoa, että ”puolet suomalaisista on kartanlukijakansaa”? Millaisella salakielellä kartanlukija neuvoo kuljettajaa kuoppaisella soratiellä yli sadan kilometrin tuntinopeudessa moottorin ärjyessä?
Timo Rautiainen on voittanut kaksi maailmanmestaruutta kuljettaja Marcus Grönholmin kartanlukijana. Rautiainen-Grönholm on MM-sarjan pisimpään yhdessä ajanut kaksikko ja yksi menestyksekkäimmistä pareista. Muutama vuosi sitten päättyneellä urallaan he voittivat 25 MM-osakilpailua, mikä vie Rautiaisen jaetulle kuudennelle sijalle kaikkien aikojen menestyneimpien kartanlukijoiden listalla. Kysykäämme nyt häneltä, mistä automiehet keskustelevat kilpailun aikana.
– – –
aristoteles(at)yle.fi
- - -
Kuva Marcus Grönholmin ja Timo Rautiaisen vuonna 2007 laatimista Jyväskylän MM-rallin Ouninpohjan erikoiskokeen Kakariston risteyksen nuoteista.
