Ajatusta viivoihin!

Nykyaikainen tekstinkäsittely on helppoa ja hauskaa hommaa. Omat sudenkuoppansa ajatusten ylöspanossa on kuitenkin tietokoneaikanakin. Tuohtunut kuulijamme nimimerkki Arvotaan seuraava viiva on kirjoittanut meille yhdestä sellaisesta seuraavasti:

”Minua on jo pitkään rassannut ajatus-, tavu- ja yhdysviivan, sekä näitä edeltävien ja seuraavien välilyöntien, täysin sattumanvarainen käyttö. Ilmiö ei koske pelkästään "tekstiviestisukupolvea". Kyseinen piittaamattomuus pursuilee niin laadukkaista päivälehdistä kuin muistakin ammattilaisten tuottamista julkaisuista. Lopputulos on huvittavuudessaan surullinen. Vastuu kirjoittajan aivoituksien ymmärtämisestä on siirtynyt täysin lukijalle.”

Toden totta: kuinka moni meistä löytää tietokoneensa näppäimistöltä muita kuin sen tavuviivan näppäimistön alimman kirjainrivin oikeasta reunasta? Muitakin viivoja kuitenkin tarvitaan. Näppäimistöltä löytyy kaikkiaan kolme eripituista viivaa, joilla kullakin on oma käyttönsä, kuten Markus Itkonen kirjoittaa Typografian käsikirjassaan.

Lyhin viiva on yhdysmerkki (...) Keskimmäinen viiva on ajatusviiva (...) jota merkkiä tarkoittaa myös lajitelmaviiva eli ranskalainen viiva (...) Pisintä viivaa on Suomessa aiemmin käytetty ajatusviivana (...) Nykyään sitä käytetään harvoin, vaikkakaan sen käyttö ei ole virhe. Yhdysvalloissa se on yhä käytössä.

Ajatusviivaa eli keskimmäistä viivaa käytetään myös repliikkirivin aloittamiseen ja ääriarvoja osoittavien numeroiden ja sanojen välissä ilmauksissa 1–2 kilometriä Pihtipudas–Viitasaari tiellä ja hintamerkinnöissä pilkun jälkeen senttien korvaajana.

Etsikäämme siis ainakin keskimmäinen viiva näppäimistöltämme ja ilmaiskaamme ajatuksemme viivantarkasti! Tarkkana saa olla myös nimimerkki Arvotaan seuraava viiva, kun arvomme hänelle uljaan kirjapalkinnon nimeltään Aristoteleen kantapää (ajatusviiva) fraasirikos ei kannata.

¬– – –

aristoteles(at)yle.fi