Aristoteleen kantapään syyskuinen ohjelma äänentoiston harrastajien kielestä sai palautetta kuulijaltamme Villeltä. Ville oli pettynyt siihen, ettemme käsitelleet hifi-laitteiden arvosteluissa käytettävää kieltä. Tässä Ville on aivan oikeassa. Innostuimme niin teknisen sanaston hienouksista, että hifi-harrastajien runollisen arvoituksellinen ilmaisuvoima jäi huomiottamme.
Ville kirjoittaa: mitä tarkoittaa kun soinnissa on auktoriteettia, äänikuva on taka-alalle vetäytyvä tai epäkaiuttimainen?
Edellä mainitut esimerkit löytyvät Hifi-lehden numerosta 9/2004, joka oli jäänyt asuntooni edellisen asukkaan jäljiltä. Sitä on ollut mukava keittiön pöydän ääressä lukea kahvinjuonnin ohessa.
Suosikkini kyseisestä lehdestä on artikkeli, jossa hifi-kauppias kokoaa lähes 40 000 e paketin ja mennä hujauttaa pelkästään virta- ja kaiutinkaapeleihin 4 450 e! Lehden arvostelija kertoo: "Diskantti on kirkas, ajoittain jopa hiukan yliaktiivinen, mutta ei tippaakaan rasittava. Esimerkiksi triangeli soi eikä vain kilahda." Aivan huikeaa! 40 tonnia hifilaitteistoon, ja vihdoin triangelikin alkaa soida!
Villen esittämien otteiden innoittamana viikon sitaattivinkkinä onkin lainaus mainitusta Hifi-lehdestä. Testikaiutin ei ole soinut testaajaa miellyttävästi, joten lehti kirjoittaa:
Kaiutin on mehukkuudeltaan vajaa.
Mahtavaa! Mehukkuudeltaan vajaa! Nyt tiedämme, mikä siinä ikivanhassa keittiön radiossa, enon autostereoissa ja työkaverin mp3-soittimessa oikein mättää! Niiden sointi on mehukkuudeltaan vajaa!
- - -
aristoteles(at)yle.fi
