Italian hiljattaiset vaalit olivat tiukat. Berlusconin ja Prodin kampanjointia oli mukava seurata täällä Suomessa, meillä kun pääministerinä ei ole — ainakaan tällä hetkellä — henkilöä, jonka kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon mitä ilmeisimmin kumpuaa oman edun tavoittelusta.
Italian eloisa keskustelukulttuuri näkyi myös kampanjoinnissa. Suomalaistarkkailijan kulmakarva kohosi, kun lehti kertoi Berlusconin kutsuneen äänestäjiä sanalla, joka tarkoittaa ”kiveksiä”. Toinenkin kulmakarva nousi, kun Prodi kuvaili vastustajaansa Bernard Shaw´ta mukaillen: ”hän käyttää numeroita kuin juoppo lyhtypylvästä: ei valaistuakseen vaan pysyäkseen pystyssä”.
Miksemme ottaisi oppia näiltä muinaisten roomalaisten jälkeläisiltä! Miksemme valitsisi poliittisia puheenvuorojamme kirjallisuuden nasevammasta päästä! Kaipaavathan äänestäjätkin politiikkaan jyrkempiä vastakkainasetteluja viihtyäkseen television äärellä! Talouselämän kaipaama dynaamisuus palkkauksessa taas tuottaa suuremmat elintasoerot, jotka vaativat ärhäkämpää politiikkaa!
Otetaanpa maineikas irlantilaissyntyinen näytelmäkirjailija Bernard Shaw avuksi eduskuntavaaleihin valmistautuvalle poliitikollekin. Vaalitentissä voisi kaikkitietävälle vastaehdokkaalle tokaista, että ”yhdessä tiedämme kaikki maailman asiat. Ainoa asia, jota sinä et tunnu tietävän on se, että olet äärimmäisen ikävystyttävä. Minä taas tiedän sen”.
Kiitos, Bernard!
