Tuloerojen lisäksi myös suomalaisten aikaerot ovat kasvaneet viime vuosina. Aikaerolla tarkoitan tässä sitä, miten toisilla on aikaa käytettävissään aivan pitkästymiseen saakka ja toisilla aika taas ei meinaa riittää mihinkään. Usein nämä ilmiöt kulkevat rinnakkain: niillä joilla on aikaa, ei ole rahaa, ja niillä joilla on rahaa, ei ole aikaa. Kaikki siis kärsivät tasapuolisesti.
Ajan puute vaikuttaa myös meihin lehtien lukijoihin, jotka joudumme lukemaan hätäisesti hutaistuja artikkeleja maailman makaamisesta. Aina kaikilla lukijoilla ei ole yhtä kiire kuin hutkivilla toimittajilla, ja tällöin saattaa jäädä vaivaamaan vaikkapa sellainen sana kuin harjakurki. Sana löytyi Talouselämä-lehdestä kesällä:
...toiveet pankkien tänään käynnistyvästä tuloskaudesta kohosivat kohti harjakurkea.
Kuulijamme Nimetön kommentoi ilmiantoaan näin: ”Kaiken toimittajan kuvaaman nosteen ja dynamiikan keskellä on onnistuttu hienosti risteyttämään lintulajiston upea edustaja ja perinteisen hirsirakennuksen harjahirsi.”
Aristoteleen kantapään fraasirikostuomioistuin ei kuitenkaan katso hyvällä niitä, jotka omin lupineen menevät risteyttelemään kurkihirsiä ja katonharjoja – oli tuloksena sitten miten hauskasti kompuroiva mutantti tahansa. Niinpä langetamme Kauppalehden hutiloijatoimittajalle mitä ankarimman rangaistuksen, joka on tietenkin kolme kuukautta luritushuonetta!
_ _ _
aristoteles(at)yle.fi
Diagnoosi valmis
Ei, se ei ole Touretten syndrooma.
Se on ALKOHOLI!
Harjakaisissa tarjoillaan alkoholia, ja harjakaiset pidetään kun kurkihirsi on nostettu.
Yhtä sekoiluahan siitä seuraa.