Osuustoiminta on aina ollut tiiviisti suomalaisen sanonta-aarteiston aihepiiri. Milloin jokin on levinnyt kuin kaljalasti osuuskaupan rappusille, milloin joku on tyhmä kuin osuuskaupan kassa. Joku voi kulkea kuin osuuskaupan ovesta, vaikka olisi ollut vielä margariinipaketissa osuuskaupan hyllyllä, silloin kun Suomeen ensimmäistä osuustoimintalakia säädettiin vuonna 1901. Ja lopuksi joku aina toteaa, että näin tekee osuuskauppaväki.
On harmi, että osuustoimintaväki ei ole kerännyt tätä suullista perinnettä kansien väliin, josta tiedonhaluinen kansa sitä voisi opiskella. Niinpä aika ajoin joudumme törmäämään harmillisiin väärinymmärryksiin alan fraaseissa. Kuten kuulijamme Kari, joka kirjoittaa näin:
”Tänäinen Helsingin Sanomat luonnehtii runsaasti palkitun valtionyhtiön johtajan lokoisia hommia: Olo on kuin osuuskaupan hoitajalla. Ilmaus täyttänee fraasirikoksen tunnusmerkit. Menneinä vuosikymmeninä, jonne lehti sanonnan aivan oikein ajoittaa, se kuului kokonaisuudessaan: Outo olo kuin osuuskaupan hoitajalla ennen inventaariota. Siis ihan päinvastoin, osuuskaupan hoitajan olotilaa luonnehti kiinnijäämisen pelko, ei löysistä hommista maksetun kovan palkan tuoma sielunrauha.”
Aristoteleen kantapää kiittää Karia ja langettaa fraasirikostuomion kovimman kautta: paheksuu fraasin väärinymmärtäjää ja nollaa rikollisen asiantuntemattoman toimittajan kanta-asiakaskortin bonukset ja pisteet!
– – –
aristoteles(at)yle.fi
SÄÄSTÖÄ NELIPÄIVÄISELLÄ KOULUVIIKOLLA USASSA
"AIKUISET OVAT UUPUNEITA KAHDEKSANTUNTISEN TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN, JA HE SENTÄÄN OVAT VASTA PIKKULAPSIA."
Kirjoittaa Iltalehti 27.9.09 12.03 STT:n uutista siteeraten.
Koulupäivien pituutta on jouduttu lisäämään tässä nelipäiväisessä viikkomallissa.