Jo joutui armas lokakuu

Itsepetos ja vastahakoisen lähtijän huiputtaminen ovat suositeltavia keinoja, kun läskimakkara pitää saada ulos ja lenkille. Aivan aloittelevan ja liikuntaa inhoavan kannattaa unohtaa kaikki hypetys liikkumisen hyvää oloa tuottavista vaikutuksista. Ei se ensimmäisillä kerroilla mitenkään ihmeelliseltä tunnu. Oudolta vaan ja vähän typerältä. Vähän sellaiselta keski-ikäisen beigeltä toiminnalta.

Mulla hakkasi varmaan parin kolmen viikon ajan jokaisella kävelylenkillä päässä sama ajatus: Ei tästä tule mitään, kohta mä kyllästyn tähän, aina oon kyllästyny. Että tää on tylsää, vasen oikee vasen oikee, voiko tylsempää olla. Tekis mieli etsiä kahvila. ET etsi kahvilaa! Mä haluan kahvin ja ison pullan. Viinerin. ET MENE KAHVILLE ETKÄ VIINERILLE. Mulla on nälkä. Jano. Tämä on tylsää ja typerää. Mä näytän tyhmältä. Vastaantulijat on kaikki laihempia. Miten noi miehet jaksaa juosta, ne varmaan katsoo, että jeesus mikä läski tanttara. Kohta on varmaan pissahätä. Täytyykö käydä pusikossa. Mites se kahvi, ai että maistuis.

Tämän sisäisen tappiohenkisen monologin kanssa tein matkaa monta kertaa. Käytin hyväkseni sen ajan, kun pojalla oli futistreenit, kolme kertaa viikossa tunnin verran. Lähdin vaan kuuntelemaan sisäistä urputusta ja kävelin, kävelin, kävelin. Marisijalla oli tv-sarja Frazierin väsymätön moottoriturpa. Kyynistä ja muka-hauskaa läppää, jonka ainoa tarkoitus oli saada mut luovuttamaan.

Mun oli sitkeästi käveltävä itselleni uutta identiteettiä, semmoista, johon mahtuu liikkuminen. Mä olen lapsesta asti rakentanut itsestäni ihmistä, jonka elämään kuntoilu ei sovi. En ole liikunnallinen ihminen. MUTTA, (ja tämä on tärkeää) MINUSTA VOI TULLA LIIKUNNALLINEN IHMINEN.

Ensimmäiset pidemmät ja vauhdikkaammat kävelylenkit kannattaa myydä itselleen jonakin muuna kuin tehospurttikuntohikoilu-urheilusuorituksena.

Vinkki 1: Älä lähde kuntoilemaan, lähde ruokkimaan silmiäsi luonnon kauneudella.

Tässä muutama esimerkki LOKAKUISESTA KUKKALOISTOSTA. Näpsin nämä kuvat pari viikkoa sitten Kehä Ykkösen tuntumasta, Perkkaan ja Vermon välisestä metsiköstä.