Viisuissa on eroja

Julkaistu Ke, 20/05/2009 - 11:55
  • Leena Lehtolainen (Kuva: )
  • "Ajoittain minun teki mieli lähteä viisuihin Moskovaan, mutta ei musiikin takia, vaan marssimaan homoparaatissa."

En ole iäisyyksin tuntenut intohimoja Eurovision-laulukilpailuja kohtaan, mutta tänä vuonna kuuntelin pitkästä aikaa jopa kappaleet etukäteen ja katsoin kisalähetykset. Tämä johtui siitä, että lupasin olla Islanti nettisivusto Figure Skating Universen varjoäänestyksessä. Taitoluistelufriikeissä on paljon euroviisufaneja. Koska tyypillinen euroviisumusiikki kolmenneljännesosaa alastomine naisineen lähinnä ällöttää minua, päädyin omassa finaaliäänestyksessäni panemaan Suomen viisun kolmanneksi. FSU:n äänestyksessä Suomi oli finaalin yhdeksäs. Se sai jopa pari kertaa täydet pisteet, ja virallisten lopputulosten selvittyä kuulin, että Waldo´s Peoplen Lose Control jopa voitti FSU:n äänestyksessä oman semifinaalinsa. Varjoviisujen tuloslaskennan seuraaminen oli hauskempaa kuin oikeiden, mutta Norja selvisi voittajaksi molemmissa. Sen lisäksi suosikkeihini kuuluivat muun muassa Bosnia, Islanti ja Ruotsin täysin sekopäinen disko-ooppera, joka täytti kaikki huonon maun vaatimukset.

Ajoittain minun teki mieli lähteä viisuihin Moskovaan, mutta ei musiikin takia, vaan marssimaan homoparaatissa. Sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta olen valmis vaikka hakattavaksi. Vaikka sanotaan, ettei viihdettä ja ihmisoikeuspolitiikkaa ole sekoittaminen, on Euroviisujen parasta antia juuri se, että ne kohtaavat. Moskovassakaan ei GLTB-porukkaa voitu täysin vaimentaa, vaikka yritys oli kova.

Paljon euroviisuja kiihkeämmin odotan ensi lauantaina Semifinaalissa käytäviä ramoviisuja. Toisen rakkaimman nettiyhteisöni, www.ramopunk.com-sivun ympärille kokoontunut porukka järjestää ne jo viidennen kerran. Olin esiraadissa vuonna 2005, ja tehtävä oli tolkuttoman vaikea. Sitä ei helpottanut yhtään se, että osan nimettömistä esittäjistä tunnisti väkisinkin. Nyt saan vain äänestää viidestä finalistista, jotka olivat osin yllätyksellisiä. Ramoviisukiinnostuksen määrä kertoo siitä, että alakulttuuri elää renessanssia.

Ramoviisuissa tuskin hakataan ketään, ja puolialastomien naistenkin määrä on ollut niukka. Meininki on silti korkea ja jälkipeli kiihkeää. Tennarit heiluvat jo.

Leena Lehtolainen

  • Leena Lehtolainen (Kuva: )

    Olen kulttuurin suurkuluttaja, kirjanarkomaani ja musiikkiholisti. Itken mielelläni elokuvissa ja käyn niin oopperassa kuin punk-konserteissakin. Lempimusiikkiani ovat niin Ramones kuin Schubert, tai Sibelius ja Luonteri Surf. Kuvataiteesta en sinänsä ymmärrä mitään, mutta nautin niin Berninin veistoksista, van Goghin ekspressionismista kuin Ólafur Eliassonin valotaideteoksista. Lempikirjailijoita voisin luetella monta kymmentä. Vihaan lokerointia ja leimaamista, koetan pysyä avoimena uudelle.