50-vuotiaana ja erittäin entisenä radiotoimittajana levyjen osto- ja kuuntelupolitiikka on radikaalisti muuttunut.Enää ei tarvitse (sic!) kahlata läpi uusien bändien uusia levyjä, etsiä radiosoittobiisejä, vaan voi vapaasti hakea musiikilliset kicksinsä sieltä mistä halajaa. Mikä tässä yhteydessä tarkoittaa vanhaa roinaa: oldies-osastoa, arkistojen aarteita, kartoittamattomia genrejä, tutumman tööttäyksen tarkempaa opiskelua.
Ei 35 vuoden piintyneitä tapoja kokonaan voi unohtaa. Jos toinen jalka onkin jo haudassa, niin toinen korva on valppaasti kuulolla, josko jostakin jotakin auvoisaa uuttakin kuunneltavaa löytyisi. Mutta 90% kaikesta on edelleen paskaa ja siihen 10 prosenttiin uudesta mahtuu paljon mukavaa, älykästä, osaavaa, musiikkia. Ihan kivaa, mutta kovin vähän mitään mikä aiheuttaisi ykkösluokan reaktion: naurattaisi, itkettäisi, tanssittaisi tai edes hämmentäisi.
Hämmentävää kyllä yhden pienen levymerkin kootut teokset onnistuu kaikessa edellä mainitussa. A-Square (Of Course) -kokoelma sisältää Detroitin ja ympäristön valkoisen nuorisomusiikin radikaalia parhaimmistoa 60-luvun lopulla julkaisseen A-Square-levymerkin äänitallenteita. 25 biisiä, ei yhtään hukkaraitaa joukossa, sen sijaan mukana muutama jonkinsortin klassikko. Jos olet kiinnostunut Detroit-soundista MC5:a ja Stoogesia syvemmältä, niin A-Square (Of Course) on oiva jatko-opintojen opas.
Itse asiassa myös autokauppalan isot pojat ovat kokoelmalla paikalla. MC5:n järisyttävä, ällistyttävä single Looking At You/Borderline (1968) on mukana. James Osterberg puolestaan laulaa Prime Moversin harvinaisessa livetaltioinnissa I'm A Man -biisin. Ja kuulostaa jo vuosi ennen Psychedelic Stoogesin perustamista hyvin iggypopmaiselta.
Detroitin kakkosdivaria edustaa Up (maagillishypnoottinen Just Like An Aborigine on yksi levyn klassikoista), SRC:n esiaste Scot Richard Case ja paikallisen legendan Dick Wagnerin (kts Lou Reed, Alice Cooper) yhtyeet Bossmen sekä Frost. Jostakin syystä Scott Morganin Rationals on jätetty kokoelmalta kokonaan pois, vaikka Big Beat julkaisee myös ko. combon antologian.
Edellä kerrottu saattaa kiinnostaa alaan jo vihkiytyneitä, mutta normaalimpaa kuuntelijaa kiinnostanee enemmän tieto, että A-Squaren biisit ovat uskomattoman tasokkaita. Viriilit veijarit versioivat brittihittejä (Pretty Things, Kinks, Zombies), myötäilevät aikansa hippi/folk-muotia, tuikeilevat rytmin sekä bluesin parissa. Kaikki sopivasti paikallisväritettynä, moottorikylän energialla maustettuna.
Kaikki rockrollin äänekkäämmät ilmentymät (punk, garage, grunge, action rawk, stoner) ovat ottaneet vaikutteita Detroitin 60/70-lukujen taitteen soundista, asenteesta ja estetiikasta. Niinpä A-Squaren sinänsä sangen hämärä sisältö saattaa kuulostaa myöhempien aikojen rawkistin korvaan yllättävän tutulta. Siispä: kuulolle.
