Puhetta puheesta – tekstiä tietämisestä II

Julkaistu To, 25/12/2008 - 12:55
  • Päivi Istala (Kuva: YLEn kuvapalvelu)
  • Näin se käy: olen edellisessä pakinassa kaivanut kuopan ja nyt siihen loukkuun lankean.

Lupasin kirjoittaa lisää sähköisten välineiden nykyisestä kielenkäytöstä  - huomaamatta silloin ollenkaan, että tämä poppaukseksi nimetty ilmestyy nettinäyttämölle JOULUPÄIVÄNÄ! Pitäisi siis olla hyvä lämmin ja hellä, kun on kystä kyllä…
Hmm… sitä kaikkea kyllä toivotan ja toivon itsellenikin, mutta kyllä jotain vielä jäi rouskuteltavaksi hampaankoloon, niin että antaa mennä… Toivon tästä älyllistä askartelua siihen joulu- tai uuden vuoden  hetkeen, jolloin ähky on vienyt voimat tai joulupukki on pelkästään purrut tai lyönyt…
Siirryn siis puhutun radio-ja tv-kielen kielioppi- ja lausumiskauheuksiin.

Pientä listaa  kuulemastani:
-Mikä on, kun asiat ”tuppaavat  venyä” – niin että mitä?
-Ja ”valtaosa venäläisistä voivat…” -  tv-uutisten toimittaja  voi – minä en…
-Ja mitäs tämä kiemurtelu on ”arvellaan voivan nousevan”? Piti yksinkertaisesti sanoa ”määrän arvellaan nousevan”.
-A-studiossa taivutetaan numeroita näin:” kaksisataaviidestäkymmenestä” – kyllä tulee takavuosien urheilutoimittaja Juha Jokinen mieleen!
- Sitten: ”tehdäänkö” konsertteja? Eikö niitä pikemminkin järjestetä? Olen kuullut tehtävän tenttejä – ehkä oma suorittajasukupolveni vain luulee niitä suoritettavan.
-”Hän kiisti, että kysymys ei ole potkuista”  Mistäköhän sitten itse asiassa oli kysymys? Tuliko potkut vai ei?
-”Hän oli siellä, joskin ei kauan…” Niin että joskin ja ei  - mitenkäs olisi tuo ”joskaan” tähän kieltosanaan yhdistettynä…?
-Ja mikä on tämä ”psyykke”? Sanotaanko mahdollisesti ”psyykkiatri”? Radiouutisten toimittaja kertoi joka tapauksessa, että ”psyykkeeseen” vaikuttavat …

Siirrynpä sitten vieraisiin kieliin ja  vieraskielisiin nimiin - riemua riittää!
Mediassa osataan nykyään  kieliopillisesti tavattoman huonoa suomea ja sitten tätä omaksuttua amerikkaa. Ruotsia ei osata, ja sellaiset kielet kuin saksa ja ranska  ovat hyvin harvinaisia kaukaisia vieraskieliä. Niinpä kun tuli tv-ohjelmaa, joka kertoi 2. maailmansodan aikaisesta  keskitysleiristä, niin kuuluttajan suussa tämä keskitysleirikaupunki on Theresienstad  - ei siis Theresienstadt.
Mitä ruotsin kieleen tulee, niin Radio Peilissä  kerrottiin  ruotsalaisesta kaupungista nimeltä SKellefteoo, ja kun  on puhe jostain Ruotsin jääkiekkoliigasta, niin sen nimi on Oolsvenskan, ei Allsvenskan –ihan totta. Kulttuuripuolella – oi-oi: Oltiin kerran suihkuseuraPIIREISSÄKIN ja siellä tavattiin  Tsaals Boodleer. Tässä nyt voisi olla tyytyväinen siitä, että boodleer tuli oikein, mutta kun se on ranskaa ja etunimi oli sitten englantilaisittain tsaals eikä sharl –
niin mitä tämä oikein on?

Eipä aikaakaan, niin voi kauhistus… Huomaan, että tämäkin  on vasta alkua. Minulla on epäilys, että tämän palstan lukijat vielä kolmannen kerran saavat kuvauksen esim. siitä, miten Radio Peilissä haastateltiin taidemaalari Rafael UOODIA  (alkup.nimi Wardi) ! 

 

Päivi Istala

  • Päivi Istala (Kuva: YLEn kuvapalvelu)

    Kuulun ihan reippaasti suuriin ikäluokkiin, noihin kaikesta syyllistettyihin. "Meillä on leveät hartiat, kyllä me kestämme," lausahti asiasta kerran muuan kohtalotoveri. Puhetta minulla riittää erinäisten tuntien tarpeiksi, enkä jätä tilaisuutta käyttämättä, jos asiaa on. Elämässäni on aina ollut teatteria ja kirjallisuutta, ja osallistuminen erilaisiin yhteiskunnallisiin rientoihin houkuttaa minua edelleenkin. Aikuisen tyttären äitinä olo on antoisaa, mutta vaativaa. Opettelen luopumisen taitoa...