Tällä viikolla töihin tullessa silmä osui bussipysäkin ulkomainontaan. Hekumallisen ilmein katsoo naisenkuva minua raukeasti, ja alla on teksti Säädytön / Rohkea / Irstas / OMG/ ja sen alla kerrotaan, mistä on kysymys. Gossipgirl -sarjafilmin uudet jaksot alkavat SubTv:ssä 24.3. Ooh! Uumpphh! Auts!
Ajatella, miten säädytöntä, rohkeaa ja irstasta… OMG:n sanomaa piti kysyä nettislangin tuntijalta – itse kun en oikein koskaan ole tykästynyt tähän DDR-tyyppiseen sanalyhennystautiin. Oh My God – ihanhan sitä pitää yläkerrasta apua pyytää, kun on näin raflaavista jutuista kysymys… Herre du milde, sanois ruottalainen
Huikea kliimaks saavutettiin korkokenkäasiassa
Käväisin siis Gossipgirl-sarjan nettisivuilla. En taida olla kohderyhmää. Siellä on tyylitalo, GG-musaa, -peli, -galleria, -kysely, ja siellä kerrotaan, kuinka näyttää rikkaalta ja kuuluisalta. Lisälinkit parantavat näkymiä – oikotie intohimoon on edessä, kun sisäinen ranskattaresi löytyy, ja korkokenkiin naisilla on suorastaan pakkomielle.. Voi kyllä olla niin, etteivät tämän nettisivun nuoret (?) lukijat ehkä ihan pysy kärryillä, kun tuo kenkä-asia esitetään nimellä korkokenkä-obsessio.
Mutta hätiäkö tässä – kyllä se obsessiokin kohta istuu suomen kieleen, onhan omaksuttu jo cover ja tribuutti ja so what! Huikea kliimaks saavutettiin korkokenkäasiassa, kun esiteltiin, minkä korkuisia korkoja nainen käyttää missäkin iässä. Joku angloamerikkalainen kenkäguru osasi verrata ”tunnetta, jonka nainen saa luovuttuaan lopullisesti korkokengistä miehen tuntemuksiin eläkkeelle jäämisestä”.
Jaa-a, nämä Gossipnaiset naiset eivät kai jää eläkkeelle koskaan – heidän ikänsä kun määritellään korkojen mitalla… ja se mitta on varmaan sama kuin ikuinen nuoruus.
Ehkä minua vierastutti tällä kertaa jo se, että ohjaaja Klemola etukäteisjutussaan kehui suomalaisia miehiä
Säädyttömästi, rohkeasti ja irstaasti tuli mieleeni äskettäinen Leea Klemolan ohjaama Kokkolan Oopperan esittämä Alban Bergin Lulu Helsingin Kaapelitehtaalla. En ehtinyt esitystä nähdä, mutta kun luin HS:n Veijo Murtomäen kritiikin otsikosta, että ”Klemolan Lulu on sirkusapina ja halpa hutsu”, niin ajattelin, etten ehkä ole menettänyt mitään.
Tämä siitä huolimatta, että olen aiemmin pitänyt Klemolan ohjauksista sangen paljon. Ehkä minua vierastutti tällä kertaa jo se, että ohjaaja Klemola etukäteisjutussaan kehui suomalaisia miehiä, jotka sietävät eivätkä lyö. Niinkö? Kannattaisi ehkä tarkistaa tiedot tästä aiheesta: mm. Amnesty International on puuttunut suomalaismiesten kohdalla tähän väkivalta-asiaan aika monta kertaa…
Naisten nimityksiin kannattaisi lisätä ehkä vielä narttu ja naaras – siksi usein niihin törmää nykyisessä mediailmastossa. Mistä ne teksteihin tulevat – kas siinä pulma. Olisikohan tuolla naisvihalla eli hienosti sanottuna misogynialla mitään tekemistä asian kanssa?
Kymmenvuotiaan tyttären äiti huokaisi työpaikalla näitten nimitysten perään. Kymmenvuotias oli kotona ilahtunut, kun Gossipgirl nyt saapuu luoksemme uusien jaksojen myötä. Oli vain tullut äidille tyttäreltä hankala kysymys. Bussipysäkin mainos oli rekisteröity tällä nuoremmallakin taholla. ”Äiti, mitä tarkoittaa irstas?”
OMG!
