Laulaja-lauluntekijä Laura Sippola on tehnyt uransa ensimmäisen cover-levyn. Artisti ei tyytynyt versioimaan pophittejä, vaan Siionin virsiä, jotka ovat hänen mielestään saaneet tärkeyteensä nähden liian vähän huomiota. Levyllään Sippola haluaa vahvistaa laulujen merkitystä maamme musiikkiperinteessä.
Laura Sippola myöntää, että Siionin virsien levyttämisen voisi nähdä riskinä, mutta hän ei ole aiemminkaan kulkenut valtavirran mukana. ”Mun tekemiset ovat aina olleet jollakin lailla marginaalissa. Ehkä se antaa myös tiettyä vapautta liikkua suuntaan tai toiseen.”
Maallisen ja hengellisen musiikin raja on häilyvä
Ajatus Siionin virsien levyttämisestä syntyi vuosi sitten, jolloin Sippola toimi Spelit-festivaalin taiteellisena johtajana. Festivaalikonserttiaan varten hän kasasi ohjelmistoa Siioinin virsistä ja kansanlauluista. Konsertin jälkeen ihmiset tulivat kiittämään laulajaa kyyneleet silmissä. ”Oli todella koskettavaa saada sitä palautetta ja tajusin itsekin, kuinka nämä ovat satoja vuosia vanhoja kappaleita ja tärkeitä kappaleita ihmisille”, Sippola sanoo.
Laura Sippola huomauttaa, että Siionin virret ovat tärkeä osa suomalaista kansanmusiikkiperintöä. Melodiat ovat eläneet jopa satoja vuosia, vaikka niitä on toki muunneltukin. ”On ylipäätään kiinnostavaa, miten musiikista tehdään maallista tai hengellistä. Usein se on sitä, että laitetaan kappaleeseen hengelliset sanat tai maalliset sanat. Joka tapauksessa musiikki on musiikkia.”
”Näissä melodioissa lepää juuri se kaiho ja se tietynlainen ikävöinti ja kaipuu, joka tuntuu olevan semmoinen suomalainen sielunmaisema”, Laura Sippola sanoo.
Laura Sippolaa haastatteli Jari Mäkäräinen.
Kommentit (1)
Näin se on, kuten Laura itse sanoi: raja hengellisen ja maallisen musiikin välillä on häilyvä. Raamattu sanoo, että KAIKKI on pyhää pyhille. No, hieman selventäen kaikkihan (koko universumi) on loppujen lopuksi Jeesuksen luoma ja vaikka ottaisimmekin huomioon syntiinlankeemuksen, niin kaikki HYVÄ musiikki on Jumalasta. Se on universaalia, jonka kaikki ihmiset ymmärtävät. Hyvään musiikkiin voidaan sitten tehdä millaiset sanat tahansa. AC/DC voi silti saatanallisilla sanoillaan tehdä sävelellisesti kristillistä musiikkia! Suomalainen virsiperinne on aarreaitta ja sitä kannattaa hyödyntää ja kunnioittaa! Tsemppiä Laura! T: Pasi