Vesa-Matti Loiri: Skarabee

Skarabee sisältää Vesa-Matti Loirille räätälöityjä uusia lauluja nimekkäiltä lauluntekijöiltä. Tekijöiksi mukaan on kelpuutettu muun muassa J. Karjalainen, Olavi Uusivirta, Timo Kiiskinen ja Tuure Kilpeläinen. Edellisen levyn tapaan sovituksista vastaa Tommi Viksten. Vienosti jazzahtava ja groovaava sointi sopii Loirille hyvin, eikä hänelle paikoin tunnusomaista teatraalisuutta kuulla kuin mausteena.

Kaikki kunnia keski-ikäiselle ukkoenergialle, mutta pisimmän korren vetävät jälleen nuoret naiset. Chisun ”Aina tulee jotain” ja Paula Vesalan ”Sanat” nousevat levyn kohokohdiksi.

Vesalan ja Loirin duetossa on näennäistä leikittelyä, vaikka aihe on mitä totisin. Huolettomasti heitetyt sanat voivat vahingoittaa peruuttamattomasti parisuhteen perustuksia; ”sanoit jotain sattuvaa ja paljonpuhuvaa / joka sydäntäni niin kuin veitsi sivaltaa / ja koko luultu elämä / siinä terällä / hämmästyneen pienen hetken / keikkuu / kunnes halkaiset sen.”

Chisun kappale on tämän levyn ”Delilah”. Sanoista ja sovituksesta löytyy dramatiikkaa vaikka näytelmään. Elämälle välinpitämätön ja passiivinen laulaja tuskailee elämänsä kulkua, sillä ”aina tulee jotain / se vaan menee niin / se ken selkääsi nyt rapsuttaa / puukolla pian koputtaa.” Laulu on pohjimmiltaan petetyksi tulleen miehen tarina, joka tyytyi kohtaloonsa vasta koston jälkeen. Mieleen tulee ajatus suhtautuisiko tähän erilailla jos tekstin olisi kirjoittanut mies; ”sut mä aina halusin / sen tietää serkut, kebab-myyjä / ja mun ruma vaimokin / jota mä panin kostoksi / kelpas luotto maksuksi / ja pamahti muija paksuksi / vahingossa tietenkin…” Luultavasti tämä viehättäisi samalla tavalla kuin Gösta Sundqvistinkin tarinat.

Skarabee on jonkinlainen onnea tuottava amuletti, mutta kaikki kappaleet eivät ole syntyneet onnellisten tähtien alla. Kustantajan laaduntarkkailija on varmasti tyytyväinen tulokseen, silti väitän, että levyn materiaali on edeltäjäänsä keskinkertaisempi. On mahdotonta vaatia, että joka levylle syntyisi kasapäin kuolemattomia lauluja, joten otetaan kaikki irti Loirin esityksistä, ei tätä herkkua liikaa ole tarjolla.