Olen yleensä pitänyt tämän yhtyeen musiikista. Sen nimeä olen kuitenkin aina jotenkin oudoksunut. Lyhennettynäkin se on ollut vähän mitäänsanomaton. SMG. Voisi olla vaikka metalliputkia valmistavan yrityksen nimi.
Nimi on pieni asia, mutta kuitenkin.
Kun yhtyeen kuudes levy ilmestyy, nimi alkaa kuitenkin saada sisältöä. Jos nimittäin puhutaan musiikista, siis musiikista ilman raja-aitoja ja yhtyeestä, jolla on oma sointinsa ja identiteettinsä, niin yhtye alkaa kummasti olla nimensä veroinen.
’Manner’ on seitsemän soittajan ja laulajan orgaaninen tuotos. En osaa sanoa, onko tämä yhtyeen nautinnollisin levy, mutta kauniin kokonaisuuden se ainakin muodostaa. Folk-, country- ja nyt myös kansanmusiikkivaikutteet ovat läsnä. Tai ehkä enemmän, vaikutteet eivät ole enää vaikutteita, vaan, niin kuin jo todettu, ovat muodostuneet uudeksi kokonaisuudeksi, uudeksi soinniksi.
Laulajan ääni ja kieli
Terhi Kokkosen ääni ei varsinaisesti koskaan ole ollut rock ja siksi se istuu luontevasti tällaisen heleäsointisempaan musiikkiin.
Sanoituksellisesti levy on rikasta kieltä. Kokkoselle tutut sanat, maisemat ja elementit ovat läsnä. Vesi, laituri, varpaankärki, hauki, niityt, teiden varret, silta, tori, Johanneksen kirkko, Inari, lautta, Ruotsi. Synkänsävyisetkin tarinat muuntuvat levyllä positiiviksi. ’Kun kultahäät koitti / me lepäsimme hetken / ja ruumiit löysi Jaana Nylen /../ kun aurinko laski / yks jos toinenkin itki / ja kuistasi näkemiin / mutta Nylenin Jaana / se keitti kahvit / ja lauloi meille Marseillaksen’ (’Liikaset’).
Sellaisetkin, parhaiten ehkä kansanmusiikkiin liitettävät sanat kuten elosalama, juurakko, paju ja sirkat vilahtavat teksteissä.
Aitoa kansanmusiikkia?
En koe, että ’Manner’ olisi kuitenkaan suomalaista kansanmusiikkia, ei uutta eikä vanhaa. Musiikista ehkä puuttuu se oppineisuus tai oikeaoppisuus, joka on genren yhtyeille usein ominaista. Enkä pidä tuota huonona asiana.
Joku voisi todeta, että yhtye on musiikillisesti kypsynyt ja jalostunut. Minusta levyn musiikki kuulostaa paremminkin siltä, että tähän on tultu, tähän tilaan yhtye ja sen musiikki on vain pikku hiljaa luontevasti kulkeutunut. Ei tämä ole sinänsä sen syvempää tai jotenkin aidompaa kuin yhtyeen aiempi musiikki. Aikuisemmaksi sitä voisi ehkä luonnehtia, mutta mistä minä tiedän vaikka tämä musiikki villitsisi nuorisoa ensi kesän festivaaleilla.
Se ainakin uskon, että kesällä ja elävänä tällaisen musiikin positiivinen vire voi todella puhjeta kukkaan.
’Manner’ -levyn musiikki kuulostaa kyllä hyvältä ja, sanoisinko, mukavalta. Sanan positiivisessa merkityksessä. Toki oikein lentoon lähtiessään myös komealta (esim. ’Joet, korvet niemet’, ’Liikaset’). Tämä musiikin kautta voisi kuvitella yhtyeen saavuttavan myös uusia kuulijoita.
Suomalaista musiikkia? - Kyllä. Niin kuin levyllä lauletaan ’Tämä on minun maani /se vain on päätetty niin’.
Mutta myönnän. Finnish Music Group ei sekään olisi kovin onnistunut nimi yhtyeelle. Tästä levystä nuo kolme sanaa voisivat kyllä kertoa jotain olennaista.
Scandinavian Music Groupin Manner ilmestyy 27.4.2011.
Kommentit (2)
Niin, mitä kellekin. Kolmen viime levynsä myötä SMG on ottanut pesäeron Ultra Bran perintöön, ei tule enää ollenkaan mieleen. Joten uudistusta on tapahtunut, paljonkin. Suunta vaan ei miellytä kaikkia, joihin itse en lukeudu. Manner on kypsyneen yhtyeen kypsä levy. Vaikka musiikki on kevyen ja "helpon" oloista, on se silti paljon aikuisempaa kuin vaikkapa HRYS:n itsensä vielä aika vakavasti ottava musisointi. Jäsenet ovat nyt aikuisten oikeasti aikuisia ja vanhemmuus on varmaankin hiipien tuonut oman lisänsä luomistyöhön. Paras tähän asti, tuo lihat "Palatkaa Pariisiin" luiden päälle.
Niin ja kieltämättä, "Kaunis Marjaana" tuo kertsin kohdalla mieleen Vilkkumaan nasaalin. Siinä joku joka ei osaa (halua?) uudistua.
Tylsä levy/bändi... toistaa itseään, juuri silloin loppuu kiinnostus.. tosin jotkut onnettomat kuuntelijat haluavat vain aina samaa vuosikaudesta toiseen.. jää ostamatta tämä levy, ensimmäinen SMG jota en osta (edellinen oli jo tosi hilkulla mutta menin ostamaan sen ehkä vähän virheessä). Kokkonen kuulostaa tällä levyllä monessa biisissä Maija Vilkkumaalta, jolla on todella ärsyttävä ääni ja typerät sanoitukset. SMG, uudistu, älä kangistu vanhaan!