Viikonpäivät

Che giorno è oggi? Mikä päivä tänään on? Oggi è lunedì. Tänään on maanantai. Che giorno è domani? Mikä päivä huomenna on?

Pelkkä viikonpäivän nimi ilman artikkelia tai prepositiota riittää ilmaisemaan, että on tietty päivä tai että jotain tapahtuu tiettynä päivänä. Jos jokin asia toistuu samana päivänä, se ilmaistaan lisäämällä määräinen artikkeli tai prepositio di viikonpäivän eteen. Maanantaista lauantaihin viikonpäivät ovat suvultaan maskuliineja, sunnuntai on feminiinisukuinen.

I giorni della settimana...

Opettele viikonpäivät

Keksi kysymyksiä

Minä päivänä?

Kirjoita lauseita

Lukusanat

PERUSLUVUT Perusluvut ovat taipumattomia, lukuun ottamatta numeroa yksi, jonka korvaa epämääräinen artikkeli un, uno, una, un’. Kahdestakymmenestä ylöspäin lukusanat muodostetaan lisäämällä numerot 1-9 suoraan kymmenluvun perään.

Kuuntele -

Nolla on zero. HUOM! –i katoaa –u:n ja -o:n edellä (21 ja 28)

Päässälaskutesti 1-30

Mikä puhelinnumero?

HUOM! -a katoaa (38)

Kuuntele -

Päässälaskutesti 31-100

JÄRJESTYSLUVUT Järjestysluvut 1.-10. periytyvät latinasta. Yhdestätoista eteenpäin ne muodostetaan lisäämällä peruslukuun (ilman viimeistä vokaalia) pääte –esimo. Järjestysluvut toimivat tavallisten adjektiivien tapaan.

Kuuntele -

40.-100.

Missä kerroksessa?

Refleksiiviverbit

Verbejä, joiden toiminta kohdistuu jollain tavoin tekijään itseensä kutsutaan refleksiiviverbeiksi. Esimerkiksi verbillä lavarsi (pesytyä) subjekti (pesijä) ja objekti (kuka pestään) ovat samat. Refleksiiviverbeihin liittyy ns. refleksiivipronomini, joka sijoitetaan taipuvan verbin eteen. Io mi lavo.

Opettele refleksiivipronominit

Refleksiivimuoto myös korvaa usein omistuspronominin käytön. Mi lavo le mani. Pesen käteni.

Lue lisää refleksiiviverbeistä

Täydennä refleksiiviverbit

Valitse verbimuoto

Preposition ja artikkelin yhdistetyt muodot

Kun prepositiot a, in, da, su, di ovat määräisen artikkelin edellä, ne sulautuvat sen kanssa yhdeksi sanaksi. Joskus myös prepositiot con ja per yhdistetään niitä seuraavaan määrätyn artikkelin muotoon. Lue alla olevat lauseet ja mieti, mikä prepositio ja mikä määräinen artikkeli ovat sulautuneet keskenään. Vastaus

Si accomodano al tavolo. ...e questa è la carta dei vini. Quello accanto alla finestra. Hai il numero di telefono dell’agriturismo?

Lauseet suomeksi

Prepositio ja artikkeli

Yhdistyneet prepositiot

Quando è nato? -

Quando è stata construita...? -

Verbin ’volere’ konditionaali

Verbin volere (haluta, tahtoa) konditionaalimuotoa käytetään usein kohteliaissa pyynnöissä.

Vorrei telefonare vedere il menù... Haluaisin soittaa puhelimella. Vorrei un caffè e un gelato. Haluaisin kahvin ja jäätelön. Volere-verbin taivutus

Täydennä konditionaali

Modaaliset apuverbit

Apuverbit ’dovere’, ’potere’ ja ’volere’ tukevat muita verbejä ja antavat niille ”ohjatun” merkityksen. Modaalisten apuverbien tärkeimmät tehtävät ovat ilmaista tarvetta, mahdollisuutta ja tahtoa. Ne liittyvät pääverbiin suoraan ilman prepositiorakennetta.

...dovete avere un po’ di pazienza... Ma dobbiamo telefonare questa sera... Per me possiamo restare... ...volete ordinare qualcosa da bere? ... vogliamo ordinare? Lauseet suomeksi

Taivuta dovere, potere ja volere

Täydennä modaaliset apuverbit

Vastaa kysymyksiin

Myös toisenlaiset rakenteet voivat antaa pääverbille suunnan. Silloin tarvitaan prepositiota a tai di liittämään verbit toisiinsa. Il gruppo di amici inizia a mangiare. Joukko ystäviä alkaa syödä. I ragazzi finiscono di mangiare. Nuoret päättävät ateriansa.

Taivuta iniziare ja finire

Milloin alat opiskella italiaa?

’Ne’ –partikkeli

Painottomalla partikkelilla ne on eri merkityksiä. Se voi viitata osaan jotain kokonaisuutta (suomen ‘siitä’, ‘niistä’), tai se voi ilmaista omistusta, korvata paikanmääreitä tai pelkästään korostaa. Sen tavanomainen paikka on ennen taivutettua verbiä.

Che ne dite? Mitä siitä sanotte? E tu Agnese, cosa ne pensi di questo posto? Mitä pidät tästä paikasta? ... ne ha portati solo tre. ... toitte niitä vain kolme.

Sano se yksinkertaisemmin

Painoton pronomini + verbit piacere / servire

Näitä muotoja tarvitaan korvaamaan sanoja, jotka ovat lauseessa tekemisen kohteena, mutta epäsuorasti, ts. painottomat datiivipronominit viittaavat epäsuoraan objektiin ja vastaavat suomessa esim. päätettä -lle, -lta (Ostin kirjan sinulle). Painottomat datiivipronominit sijoittuvat joko ennen taipuvaa verbiä, tai ne ’liimataan’ taipumattoman verbimuodon perään. Painottomia muotoja käytetään aina kun ei haluta korostaa pronominin merkitystä. Nämä muodot eroavat suoraa toiminnan kohdetta ilmaisevista pronomineista ainoastaan yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa.

Vi presento la mia amica Agnese. Esittelen teille ystävättäreni Agnesen. Può dirmi dov’è il bagno? Voitteko sanoa minulle missä WC on? Aspettate che vi trovo un tavolo libero. Odottakaa että löydän teille vapaan pöydän. Le consiglio una bella bistecchina di vitello. Suosittelen teille hyvää vasikanpihviä.

Verbit piacere (miellyttää) ja servire (olla tarpeen) toimivat siten, että kohde eli se mikä miellyttää tai on tarpeen, on lauseessa kieliopillisena subjektina, ja ’kokija’ eli todellinen subjekti ilmaistaan pronominirakenteella, jossa käytetään painottomia datiivimuotoja. Verbit taipuvat yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa.

Vi piace questo posto? Pidättekö tästä paikasta? Mi piace molto. Pidän siitä paljon. ... e questa è la lista dei vini, se vi serve ... ... ja tämä on viinilista, jos tarvitsette sitä ... Ci serve un po’ di tempo... Tarvitsemme hiukan aikaa ...

Piacere ja servire