|
 |
    |
|
|
|
|
Monet tavalliset verbit taipuvat säännöllisestä kaavasta poiketen. Eniten epäsäännöllisiä verbejä on taivutusryhmässä II (-ere). Eniten epäsäännöllisyyttä on kaikissa yksikön muodoissa ja monikon kolmannessa persoonassa. Kertaa verbien säännöllinen taivutus ensimmäisestä osasta.
|
Pronomineja taivutetaan käytön mukaan. Perusmuoto eli subjektimuoto on nominatiivi, jossa yksikön kolmannessa persoonassa erotetaan feminiini ja maskuliini.
|
| io |
minä |
noi |
me |
| tu |
sinä | voi |
te |
| lui, lei |
hän |
loro |
he |
Io ti amo.
Minä rakastan sinua.
|
Huom!
Subjektimuotoa tarvitaan italiassa, kun tekijää halutaan jotenkin korostaa tai erottaa. Muutoin verbien persoonapääte ilmaisee jo persoonan (vrt. suomen kieli: Rakastan sinua.)
|
Objektin asemassa eli tekemisen kohteena olevan pronominin sija on akkusatiivi. Yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa sillä on maskuliini ja feminiini. Objektipronominin paikka on joko verbin edellä tai suoraan perusmuodon perässä siihen liitettynä. Sitä kutsutaan painottomaksi muodoksi.
|
| mi |
ci |
| ti |
vi |
| lo, la |
li, le |
Io ti amo.
Minä rakastan sinua.
Piacere di conoscerti. conoscere=tutustua
Hauska tutustua (sinuun).
|
Preposition yhteydessä tarvitaan persoonapronominin painollista muotoa.
|
| me |
noi
|
| te |
voi |
| lui, lei |
loro |
Perché non vieni con me?
Miksi et tule kanssani?
|
CHE? CHE COSA? COSA?
ilmaisevat kaikki kysymyksen MIKÄ? MITÄ?
Che fai allora? Mitä teet silloin?
|
COME?
ilmasee kysymykset MITEN? KUINKA? MILLAINEN?
Come stai? Mitä kuuluu?
Come mai parli così bene l’italiano? Miten on mahdollista, että puhut noin hyvin italiaa?
|
DOVE?
ilmaisee kysymykset MISSÄ? MIHIN?
Sai dov’è la chiesa? tiedätkö, missä kirkko sijaitsee?
|
QUANTO?
ilmaisee kysymyksen KUINKA PALJON?
Quant’è? Kuinka paljon se tekee?
Quanto pago? Paljonko maksaa?
|
PERCHÉ?
ilmaisee kysymyksen MIKSI?
Perché non vieni con me? Miksi et tule minun kanssani?
|
Aikaa ja paikkaa ilmaisevat adverbit sijoitetaan heti verbin jälkeen. Joskus ne ovat myös aivan lauseen alussa. Merkitys on silloin korostava.
|
| Ajan adverbit: |
|
| ora |
Ora vado. |
| oggi, domani |
Oggi non lavoro. Domani, invece... |
| stasera |
A stasera! |
| prima, poi, dopo |
Prima faccio una passeggiata, poi vado in piscina. Dopo che fate?
|
| sempre, spesso |
Andiamo spesso a fare lunghe camminate.
Con formaggio, grazie, come sempre.
Un amico ne parla sempre.
|
| subito |
Subito, signora! |
| in tempo |
Giulio non fa in tempo. |
| Paikan adverbit: |
|
| in fondo |
La cassa è lì in fondo. |
| davanti a, vicino a |
Il barista mette il cornetto davanti a Giulio.
È vicino a Piazza Sonnino?
|
| qui, lì |
Studi italiano qui a Roma? |
| avanti |
È un po’ più avanti. |
| a destra |
È la prima strada a destra. |
Italiassa käytetään kahta kieltosanaa: no ja non.
Pelkkä ’ei’ ilmaistaan sanalla no, mutta lauseyhteydessä kieltosana on non.
|
Acqua naturale, ma non molto fredda.
No grazie!
Perché non vieni con me?
No, io lavoro in banca.
Giulio non fa in tempo.
No, ora studio canto.
La birra italiana non mi piace.
Anna non lavora oggi.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Verbin taivutusta
