Ei se ole ongelma eikä mikkään, Kemijärvellä

Yöjuna Helsingistä Kemijärvelle kulkee sinnikkäästi sateisen suhruisesta etelästä kohti pakkasmaita. Se halkoo syksyisen kuulasta aamumaisemaa, jossa jänkhän pienet metsälammet ovat jäässä ja käkkyrämäntyjen neulasissa oleva riite heijastaa kirkkaan ja tehokkaan herätyksen matkustajan silmiin. Kemijärven asemalle purkautuu paljon väkeä, vaikka on tiistai. Tämän panen tyytyväisenä merkille, sillä minustakin tuli puolittain kemijärveläinen niiden parin vuoden aikana, jolloin kuvasimme Taivaan tulia ja jolloin opimme tuntemaan kaupungin ja sen ympäristön kuin kotikaupungin konsanaan. Uuttakin on ilmestynyt vuoden aikana: keskustaan on rakennettu kaksi liikenneympyrää ja suljetun sellutehtaan tiloihin on muuttanut uusi yrittäjä.

Ei se ole niin justiisa

”Suljemme tänään poikkeuksellisesti klo 16.45” lukee Kemijärven kirjakaupan oveen teipatussa lapussa. Hienoa, sillä tämä tarkoittaa sitä, että koko henkilökunta on tulossa klo 17 Kulttuurikeskuksessa avattavaan Vesa ”Tassu” Särkelän Taivaan tulien valokuvanäyttelyyn. Sen jälkeen on tarkoitus porukalla kahvitella ja katsoa yksi toisen tuotantokauden osista. Paikalle on kutsuttu pari sataa yhteistyökumppania: kaupungin johtoa, virkanaisia ja -miehiä, kuvauspaikkojen isäntiä ja emäntiä, avustajia, asiantuntijoita, kemijärveläisiä, joista tuli tiimimme jäseniä ja kaupunkilaisia lapsista vanhuksiin, joille lankesi rooli. Etelän hedelmistä on mukana näyttelijä Ria Kataja, Taivaan tulien Rauni, jota kemijärveläiset käyvät ahkeraan jututtamassa. Kulttuurikeskuksen aula siis pullistelee väestä ja puheesta.

Kuulumisten vaihdon ja valokuvien katselun keskeyttävät hetkeksi kiitospuheet. Kaupunginjohtaja Arto Ojala ja tuottaja Varpu Eräpuu kiittävät vuorollaan erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä. Kaupungin panos onkin ollut merkittävä. Kuvauspaikoiksi olemme saaneet mm. kaupunginjohtajan huoneen, kaupungintalon kokoustiloja, poliisilaitoksen putkan, Lapponia-sairaalan osaston ja paljon apua palo- ja pelastuslaitokselta ja virastoista. Seurakunta on avannut ovensa kirkkoon, hautausmaille, kappeliin, virastoon ja vanhaan pappilaan. Tästä kaikesta avuliaisuudesta me tekijät voimme vain olla todella kiitollisia.

Tuottajan on helppo luetella korkeita katsojalukuja ja lukea valittuja paloja runsaasta ja hyvästä palautteesta: ”Kannoin telkkarini vintille 8 vuotta sitten, josta se sitten varastettiin. Nyt syksyllä olin ystäväni luona ja näin Taivaan tulet. Uskomatonta, että Suomessa tehdään näin upeaa draamaa. Olen täysin koukussa tähän sarjaan ja keskiviikko on viikon paras!” ”Ihanaa, että olette tehneet uudet jaksot. Odotan niitä innolla, vaikka katson vielä vanhoja osiakin antaumuksella. Loistavia henkilöhahmoja. Lisää tällaisia elämyksiä!”. Kahvihetken lopuksi ohjaaja Kari Väänänen, kemijärveläinen henkeen ja vereen, kertoo Taivaan tulien syntyhistoriasta ja kiteyttää kiitoksensa: ”Kiitos kemppalaiset! Tämä ei olisi onnistunut ilman teitä.” Näihin kiitoksiin ja sanoihin on erittäin helppo yhtyä.

Ku rupiaa nii repiää

Auditorio täyttyy viimeistä istuinpaikkaa myöten ja ylimääräisiä tuoleja kannetaan sivustoille. Valot himmenevät ja tuttu tunnusmusiikki lähtee kuljettamaan meitä kohti uusia seikkailuja. Osa 2 Isieni talo kertoo baarin kantaporukan, neljän koplan elämästä, joka potkaistaan uudelle kiertoradalle. Salissa eletään täysillä mukana tapahtumissa, joissa vilahtelee tuttuja kauppoja, katuja ja ihmisiä. Nauretaan, kohahdetaan ja liikututaan yhdessä. Loppuaplodit ovat pitkät ja lämpimät, tunnelma kohottunut. Miten mukavaa onkaan katsoa sarjaa yhdessä niiden ihmisten kanssa, jotka ovat olleet monen vuoden ajan innolla mukana kuvauksien arkipäivässä, antaneet kotinsa kuvauspaikaksi ja jaksaneet heilua mukana pitkiksi venyneinä kuvauspäivinä.

Tekijät saavat paljon palautetta ja Tampereen työryhmälle lähetetään paljon terveisiä. Kemijärven Naislausujien jälkikommenteissa huomioidaan asiantuntevasti myös leikkaaja Nipa Roineen napakka työ. Ilmassa lentää myös hurjia ajatuksia kesätapahtumasta, jossa kaikki 24 osaa katsottaisiin peräkkäin. Kun sali on tyhjentynyt, uutta väkeä pukkaa sisään. Seuraavana on vuorossa kaikille kaupunkilaisille avoin näytös. Ja keskiviikosta 24.11.2010 alkaen kaikki 12 uutta osaa esitetään TV2:ssa klo 21.

On se niin kohillaan

Laitan tähän loppuun katsojapalautteen, joka muistuttaa siitä, mikä merkitys draamalla voi olla. Kiitos H. että annoit luvan sen julkaisemiseksi. ”Joudun heti alkuun häpeäkseni myöntämään, etten ole itse katsonut Taivaan tulia yhtään jaksoa, mutta halusin tulla antamaan palautetta kiitosten muodossa. Sarjanne tuli puheeksi pihasaunamme pukuhuoneessa joululomilla, kun vanhempani ottivat sen puheeksi. Isäni on kotoisin Kemijärveltä ja hänen parhaat lapsuusmuistonsa liittyvät mm. Kemijärven uimarantaan, jonka kingi hän oli nuorena. ;) Vanhempani on myös vihitty Kemijärven kirkossa. He muuttivat muualle pari vuotta sitten ja ovat molemmat joutuneet työelämässä käymään läpi vaikeita aikoja, mutta niistä ei näkynyt jälkeäkään sinä hetkenä, kun he alkoivat yhdessä muistella sarjan ensimmäistä kautta ja sen tapahtumia ja sivistämään minua kaikesta siitä, mistä olin jäänyt paitsi. Sarjan maisemat, sanonnat ym. olivat kuulemma niin loistavasti kuvattu, kirjoitettu ja näytelty, että samaan ei ole mikään sarja ikinä yltänyt. Kiitos siis loistavasta työstä ja ikimuistoisista hetkistä….ja huumorista.”

Kiittää kiittämästä päästyäänkin Anne apulaisohjaaja