yle.fi


Surffaa tunteilla

Surffaa tunteilla

29. huhtikuuta 2011 Kirjoittaja: Draama Queen Kommentit: 0

Voin kadehtia toiselta uutta huulipunaa, hajuvettä, miestä tai kenkiä, mutta yhtä ei kannata eikä voi kadehtia: tunteita. Toisen tunteita ei voi saada flirtillä, rahalla eikä viekkaudellakaan itselleen. Siksi toisen onnen tai rakkauden tunteita on turha kadehtia. Jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa. Happamena toisten onnesta vetäydyn kaikesta erilleen ja näyttelen välinpitämätöntä TAI lähden mukaan nauttimaan toisen onnesta ja otan siitä osan näin myös itselleni. Vähentämättä tätä omaisuutta mistään, voin siitä suruttomasti nauttia ja jakaa kanssasisarien ja miksei veljienkin kanssa. Voi tätä juhlaa, jonka tänään kohtamme kuninkaallisissa häissä.

Onnea Kate ja William!

”Ihanaa, että olen saanut seurata valmistautumistanne vihkivalaan. Olen saanut tutustua yhteiseen opiskelijaelämäänne, kommuuniasumiseen, yhdessä kokkailuun ja opiskeluun viereisissä lukusaleissa. Iki-hanaa, että saan tunkeutua television avulla aivan aitiopaikalle nauttimaan elämänne tärkeimmän muutoskohdan suurista tunteista: onnesta, uskosta tulevaan, rakkaudesta toisianne kohtaan. Onnestanne pakahtuen nostan maljani teidän rakkaudelle: Eläkää elämänne onnellisina, loppuun asti.”

Tällä samalla hetkellä olen itsekin äärettömän onnellinen. Tässä on kysymys jaetusta onnesta, johon me kaikki kykenemme. Ihmisellä on kyky sympatiaan, kyky samastua toisen tunteisiin. Tähän koko draaman idea perustuu! Eli jos omasta elämästäsi puuttuu onnea ja rakkautta, ei nyt kannata heittäytyä ilkeäksi vinoilijaksi. Päinvastoin, sinunkin elämästäsi tulee väistämättä hieman onnellisempi ja rakkaudellisempi, jos uskallat heittäytyä kuninkaallisten häiden vietäväksi.

Näissä häissä on paljon jakamista, pientä supinaa lähipiirissä, ehkä aivan uudenlaista flirttiä, eihän kukaan halua häihin yksin osallistua. Mahdollisuuksia on vaikka mihin. Pidänkö pienen häävastaanoton tarjoillen kuohuvaa yllätyksenä työpaikalla ja kutsun ohimennen sen uuden miestoimittajan paikalle?

Miestoimittajan nimi on Romeo. Mies katselee pälyillen ympärilleen, hän ei tunne naapuritoimituksen väkeä ja tuntee olonsa hiukan epämukavaksi, kuin olisi kuokkimassa vieraan suvun bileissä.

”Hei, olen Julia”, esittelee itsensä viehkeä nuori nainen ja ojentaa Romeolle kuohuviinilasin. ”Tervetuloa porukkaan. Hienoa että vihdoin tutustutaan.”

”Joo, tää toimitustenvälinen synergia täytyy lopultakin saada toimimaan. Pakko kysyä kuitenkin, ethän sä mitään myrkkyä mulle juota”, Romeo virnistää kohottaessaan lasin huulilleen.

”Ei tulis mieleenkään”, nauraa Julia. ”Eiköhän täällä oo puukotettu ihmisiä tarpeeksi selkään.”

Sitten skoolataan, jutellaan ja nauretaan. Illalla jatketaan vapunviettoa yhdessä, hillutaan kaduilla ja parvekkeilla, ollaan riehakkaita ja hups, rakastutaan. Mennään naimisiin, kukaan ei kuole ja rakkaus voittaa. Happy End, kirjoitan tähän, toisin kuin Shakespeare.

Williamin ja Katen häät ovat ihana näytelmä, keskustelujen ja puheenaiheiden aarresammio. Tänään kirjoitetaan suurta romanttista draamaa. Mitä tulevaisuus tuo nuorille tullessaan - toivottavasti ei Romeon ja Julian kohtaloa? Tulevatko näiden nuorten kautta nyt yhdistyneet suvut toimeen keskenään? Miten käy monarkian? Kuka perii kruunun?

Näkökulmia on tarjolla kaikille: on historiaa, ekologiaa, taloutta, tulevaisuutta, elokuvaa, rikotut perinteet, terroriuhka, viihde- ja hämärämaailman vieraat. Valitse genre: onko se jännitys - ei kai ala sataa! -, romantiikka - se suudelma parvekkeella! - vai huumori - kuka astuu kuninkaalliseen hevosenkakkaan?

Valitse oma näkökulmasi ja nauti! God save the Draama Queen!

Draama Queen on Kohtauksessa toukokuussa aloittava bloggaaja, joka arvioi draamaa kaikilla kanavilla ja kielillä, fiktion ja faktan parissa. Hän itse elää draaman ehdoilla tunteiden, kokemusten ja seksuaalisuuden kautta.

DQ tuntee uhmaikäiset, murrosikäiset, itsensä löytäneet ja itsensä hukanneet aikuiset ja vanhukset, rakastaen heitä kaikkia vajavaisuuksineen - tai ehkä juuri siksi.

DQ etsii rakkautta, onnen huippuhetkiä, elämän kohokohtia, joissa seuraajan valo on käännetty häneen. DQ hyväksyy myös olemassaolon pimeän puolen, karvaat pettymykset ja hävityt taistelut, sillä ilman varjoa ei ole valoa.

Maailma on avoin, mahdollisuuksia ja tilaisuuksia täynnä. Niin on myös DQ.

PS. DQ lausutaan "diikjuu". Kankkusessa - eli ei koskaan - "deekuu".

Lisää näihin:
0
tykkää tästä

Kommentit

Ei kommentteja.