Etno on rajaton riemu

Etno on rajaton riemu

29.04.2013

Areena-sisältöä ladataan..
Jos soitin ei lataudu, voit katsoa klipin myös Areenassa

Areena-sisällön näkyminen vaatii Javascriptin päälläolon sekä Flash-liitännäisen

Elämme voimakkaasti digitalisoituvaa aikaa. Vaikka saatavillamme on melkeinpä mitä vaan musiikkia ja melkeinpä mistä vaan, niin sellaista juurimusiikkia, joka kumpuaa perinteestämme, oman musiikillisen äidinkielemme syvistä vesistä, ei voita mikään. Ympäri maailman sellaisen musiikin suosio, kutsutaan sitä nyt sitten nimellä kansanmusiikki, maailmanmusiikki, etnomusiikki, fuusiomusiikki tai vaikkapa kaiken kansan musiikki, on vahvassa nousussa.

 

Pitkän linjan blues-miehet pysähtyivät yleisön riemuksi myös Folk-  ja Välrdmusik -gaalassa Gävlessä.

Kansanmusiikki vei mukanaan

Tein ensimmäinen matkani kenttätöihin Kaustisen kansanmusiikkijuhlille vuonna 1975 ja se oli unohtumaton elämys. Sain nähdä ja kuulla oikeita, juurevia pelimanneja. Soiton ja laulun vastustamaton veto ja imu, luontevuus, herkkyys ja hurjuus- tuo kaikki puraisi minua vahvasti ja sytytti todellisen roihun. Eikä tuo tuli osoita minkäänlaisia sammumisen merkkejä, päinvastoin.

"Kansanmusiikki on kuin syöminen", toteaa Alina Järvelä, kaustislaisen pelimannisuvun jälkeläinen, nykyinen ammattimuusikko.

 

Muusikoilla ympäri maailman on yhteinen kieli

Entä mitä kansanmusiikki sitten on minulle, ensimmäisen polven kaupunkilaiselle? Se on mm. lämmin muisto sukuköörin laulannasta erilaisissa juhlissa ja aivan erityisesti se hetki, kun mahtavaääninen enoni antoi bassonsa kumista täysillä. Nuoruudenajan nuotioretket kitara kainalossa ja äidin ja isän kansanlauluduetot, joita usein säestin pianolla.

Laulua olen aina rakastanut ja minulle on kerrottu, että perheemme Vappulounaalla päästelin 7-vuotiaana Rosvo-Roopen alusta loppuun ulkoa flyygelin kannella seisten. Osaan minä sanat edelleenkin ulkoa, sen flyygelin kanssa on sitten vähän toinen juttu.

 

Runolaulun vahvat lähettiläät MeNaiset eivät ääntänsä häpeä. MeNaiset löytyy myös Elävästä arkistosta.

Runolaulun hurma

Kansanmusiikin soittopuolen svengi aukeni siis kertaheitolla Kaustisella 70-luvun puolivälissä. Meni viisi vuotta ja runolaulun suhteen kävi täsmälleen samoin. Professori Heikki Laitisen ja Nelipolvisten Kalevalaisen laulun kurssilla lauloimme kurkut suorina vanhojen häiden laulustoa, jonka tekstuuri on paikoin täysin painokelvotonta suorasukaisuudessaan. Toisaalta herkät morsiamen itketykset ja kotoa poissaattamisen rituaalit saavat vieläkin silmäkulmat kostumaan.

Yhteinen äänemme, yhdessä koettuna ikään kuin herätti mahtavan muinaisuutemme eläväksi. Kuinka upeita tarinoita voikaan laulaa maailman suurimmasta laulukirjasta, joka monen yllätykseksi on juuri meillä Suomen Kansan Vanhat Runot -jättiläiskokoelmassa. Se kun oli kaikki laulettua perinnettä.

Pölyt pois

Niin siinä sitten kävi, että ennakkoluulot melko pölyttyneestä tradimaailmasta, jossa ukkopahanen vinguttaa nurkassa viulua surkean epävireisesti, kansallispukuinen pari tanssahtelee tylsyttävän tasaisesti ja nuori neito heläyttelee kaihoisasti kanteletta vienosti laulaen – nuo kaikki kuvat hävisivät ja päädyin kerta kaikkiaan kansanmusiikin vietäväksi.

 

Tradikaali todisti Samuelin Poloneesin pääjuhlassa vauhdikkaalla meiningillään, että se todella ansaitsee Vuoden nuoren pelimanniyhtyeen tittelin.

Kaiken Maailman Musiikin seikkailu kutsuu!

Haasta sinäkin itsesi perustavaa laatua olevalla kysymyksellä: Olenko sielultani etnohoroskoopissa Ilmeikäs Ikiturso, Sanavalmis Sampo, Väkivahva Väinämöinen, Laulava Lempo tai kenties Uskalikko Untamo?

Karusellimme pyörii vaihtuvin maustein pyörittäjänsä mukaan Yonasta Konsta Jylhään, musadiggarista päivän kuumiin nimiin, festivaaleilta juttustudioon, kuuntelijatoiveesta viikon uutuuslevyyn, kotimaasta ympäri maailman, ajankohtaisesta Ylen arkiston aarteisiin aiheinaan kansanmusiikki, etnomusiikki, maailmanmusiikki, vanha ja uusi eli kaiken maailman musiikki ilman rajoja ja estoja.

Ps! Kevään tapaus – kolmen tunnin suora puhelintoivekonsertti

Kansanmusiikin sävel on vapaa lauantaina 11.5. Yle Radio 1 klo 19.03-22.00.

Kommentit (0)

Juttuun liittyvä henkilö

Sirkka Halonen (kuva: Yle)

Sirkka Halonen

Tein ensimmäisen musiikkiohjelmani Yleen 1970 -luvun alkupuolella ja siitä alkoi musiikillisen sekatyömiehen urani.

Valmistuttuani Sibelius-Akatemiasta tein jonkin aikaa musiikinopettajan töitä, kunnes Radio vei lopullisen voiton ja kansanmusiikista tuli elämäntyöni. Tällä hetkellä teen Kaiken maailman musiikkia -ohjelmaa Radio 1:ssä.

Rakastan kyllä kaikenlaista musiikkia, paitsi saksalaista marssimusiikkia miesjoukon laulamana.

Linkit

Kaiken maailman musiikkia Radio 1:ssä ja Areenassa

Uusimmat

  • Tuure Kilpeläinen pohtii ulkopuolisuutta

    Tuure Kilpeläinen oli halunnut mukaan Hetkiä Kalliossa -sarjaan siitä lähtien, kun oli nähnyt Eero Raittisen Purple Rain -vedon. Mahdollisuus koitti sarjan toisella kuvauskierroksella. Kilpeläinen halusi versioida tässä päivässä kiinni olevaa ja tuoretta musiikkia.
  • Samaen hyvä päivä M1-studiossa

    Ylen M1-studioon laulaja-lauluntekijä otti mukaan jousikvartettinsa, joka koostuu Helsingin Kaupunginorkesterissa sekä Radion Sinfoniaorkesterissa soittavista muusikoista. Yleisön edessä taltioidussa sessiossa kuullaan lauluja Koskisen neljältä sooloalbumilta.
  • Sallan ja Miron suomenkieliset suosikit

    Jos yhtyeen nimi on pitkä, täytyy sen kasaaman Viikonloppulistankin olla mittava. Näin tuumasivat Sallan ja Miron matka maailman ympäri -yhtyeen Salla-Marja Hätinen ja Miro Palokallio kun pistivät kasaan kuusikymmentäseitsemän suomenkielistä kappaletta sisältävän soittolistansa.

Suosituimmat

  • TÖRKEÄÄ! Fintelligensin tuotanto on kopioitu 1930-luvulta, katso tunnustusvideo!

    Fintelligensin riimivirta ei olekaan niin loputon kuin Elastinen ja Iso H ovat antaneet ymmärtää, paljastui Emma-gaalassa. Kaksikko on plagioinut surutta savolaisen kansanmuusikon tuotantoa jo vuosia. Iso H myöntää, että uran alussa nuoria räppäreitä kiinnosti enemmän bilettäminen kuin studiotyöskentely, joten omien sanoitusten tekemiseen ei ollut osaamista eikä aikaa. Kaikki Emma-gaalasta osoitteessa www.yle.fi/emmagaala [1]. [1] http://www.yle.fi/emmagaala
  • Paula Vesala (kuva: Yle)

    Shokkipaljastus! Paula Vesala myöntää: ”Koskaan en ole riviäkään kirjoittanut”

    PMMP:n Paula Vesala ja Mira Luoti myöntävät, että bändi on ollut laskelmointia alusta saakka. Biisien tekemiseen naiset eivät ole koskaan osallistuneet millään tavalla, paljastui Emma-gaalassa. Taloudellisen hyödyn toiveessa naiset suostuivat antamaan kasvot huonona pitämälleen musiikille. ”Vaadittiin osuuksia biiseistä, että pystytään nettoamaan”, Vesala tilittää. Naiskaksikko syrjäytti PMMP:tä edeltäneen epäonnisen poikaduon, joka on jäänyt täysin unholaan. Kaikki Emma-gaalasta osoitteessa www.yle.fi/emmagaala [1]. [1] http://www.yle.fi/emmagaala
  • Kuperseikkailu - Lataa laulut ilmaiseksi

    Askartele ikioma Kuperseikkailu-levy! Yle on tuottanut uutta musiikkia lasten ideoista. Päätimme joulunhengessä jakaa aineettoman *Kuperseikkailu-lahjan: *ilmainen, ladattava levy täynnä uutta musiikkia. Ihanaa joulunaikaa sekä riemukasta uutta vuotta 2014! 
Muualla Yle.fi:ssä