Vuosi käynnistyy kohdallani täydellä teholla vasta sitten kun olen tallentanut muistojen kultaiseen kirjaan kaikki Folklandia-risteilyn runsaudensarven aarteet. Talvikauden suurin ja kaunein folklore -tapahtuma ei petä odotuksia. Olen ollut mukana kaikilla 19 risteilyillä ja hulvattoman seilauksen lumovoima on aina vaan kasvanut, oikeastaan samassa suhteessa kuin ohjelmistonkin raja-aidat ovat paukkuneet. Tyylikirjo on nykyisin mahtava, folkrockista katrilliiin, yhteislaulusta räppiin, Tikkurististä PolkOlympialaisiin, balladista haitarijazziin ja ties mistä ties minne, mutta varmasti joka makuun jonnekin.
Liikkeen iloa ala FolkJam.
Polkan teemavuosi alkoi
Folklandialla julkistetaan perinteisesti vuoden uusi teema sekä lukuisia erilaisia palkintoja. Vuoden Wäinö -tunnustuksen sai tällä kertaa Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutus, joka on kehittänyt FolkJamin eli uuden tanssiliikuntamuodon. Se haastaa vauhdikkaan suomalaisittain zumbat, aerobikit, gambat ja mitä niitä nyt onkaan. Sen pääsin itse käytännössä kokemaan Folklandialla.
Kaiken kaikkiaan tanssi ja aivan erityisesti Polkka on siis vuoden teema. Se avattiin risteilyllä PolkOlympialaisilla, jonka polkkaloikka ja polkkaviesti nostivat jo pelkällä katsomisella hien pintaan. Sen tekivät myös kahden kerroksen Huutokatrilli puhumattakaan keskiyön Katrillista ja kaikista muista tanssikuvioista.
Folklandian täysi kattaus haastaa villeimmätkin
Vuoden kansanmusiikkilevyn kunnian pokkasi Folklandia-gaalassa Pirulainen.
Nuorta folkkivoimaa oli risteilyllä yhtälailla tanssijoiden kuin yhtyeidenkin muodossa. Vuoden nuoren pelimannin tittelin sai eteläpohjalainen Arttu Rajala. Hän on ehtinyt 12-vuoden ikäänsä nähden suorastaan konkariksi ja hänet muistetaan jo aivan pikkunappulasta mm. Seinäjoen kaksirivisten joukosta.
Säkkijärven polkka kuuluu edelleen Artun suosikkikappaleissaan ja sillä tuli voitto Hopeisessa harmonikassa jo vuonna 2009.
Elämysten taikaa…
Talviseminaari, Etkot, Folkforum, Folklandia ja Jatkot, siinä sydäntalven pimeän putken katkaiseva maratoni, joka kysyy kestävyyttä mutta palkitsee runsain mitoin maaliin päässeet.
Kun on saanut mm. laulaa, tanssia, osallistua aikuisten muskariin, musisoinnin työpajaan sekä kansanmusiikin ja tanssin messutapahtumaan ja nauttia lukuisten huippukonserttien annista, niin siinä se on. Niin kuin kollegani Amanda Kauranne kirjoitti Kaiken maailman musiikin nettisivuille risteilyohjelmasta: ”Folklandia on kuin festivaalitiiviste: kaikki muu on jo mukana, lisää vain vesi!”
Isä ja tytär Pohjonen vauhdissa.
Folklandian muistoilla jaksaa taas pakertaa Härkäviikkoja kohti kevättä. Aivan erityisen lämmittävinä konserttimuistoina jäivät sieluun soimaan kaksi todella erilaista tilaisuutta. Molemmat pidettiin Silja Europa -laivan kuudennen kannen uumenissa, teatteri Europan pimeydessä.
Ensimmäisessä psykedeeliset valot tanssivat kilvan laivan massiivisten koneiden jylyn kanssa. Kun Alkoholic Atheists -duo eli Kimmo Pohjonen ja Saana Pohjonen sitten aloittivat konserttinsa, täydentyi elämys demoniseksi ja lumoavaksi konsertiksi.
Seuraavana päivänä sama estradi oli valaistu lempeän tasaisesti, puolikaaren muodossa istuivat Järvelät -viulu kädessä syntyneet. Siitä alkoi sitten dosentti Petri Hopun ja viulisti Mauno Järvelän johdattelemana unohtumaton matka vanhan kaustilaisen häämusiikin maailman. Se tarjosi Folklandian ihanan villin ja vauhdikkaan seilausmenon keskellä tyynen poukaman.
Kiitos siis taas Folklandia elämyksistä!
Ensi vuonna uudet askeleet, mutta nyt eikun Polkkaa!
Orivesi All Stars harjoittelee Antti Järvelän johdolla. Folklandialla tanssitettiin sitten juhlaväkeä Ocean Clubilla.
Kommentit (0)