Teemu Niukkanen (auton takapenkillä)
Niukkasen ohjaus Satumaa - Wonderland voitti Oulun Musiikkivideofestivaalin pääpalkinnon, Kultapumpelin.
Mikä innosti sinut musavideoiden pariin?
Vuonna 1995 alkanut Jyrki-ohjelma nosti kotimaisen musiikkivideon laadun aivan uudelle tasolle. Uskon, että tällä 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kulta-ajalla on ollut iso merkitys intooni päästä tekemään videoita. Musiikkivideoissa minua on aina kiehtonut visuaalinen kokeilevuus ja kuvakerronnallinen edelläkävijyys.
Mikä on suosikkivideosi omasta tuotannostasi?
Manboy - How Ht Hurts. Videon tunnelma ja kohtaukset ovat vahvoja ja tyttöjen välinen yhteys toimii ihan hiivatin hienosti. Pieniä eleitä ja rikkaita yksityiskohtia. Itsellekin on yhä pieni mysteeri, mitä tässä videossa oikein tapahtuu. Kai siinä jonkinlaista sisarrakkauden ja anteeksiannon teemaa pyöritellään. Pidän siitä, että videosta voi tehdä omia tulkintoja ja se kestää monia katsomiskertoja. Myös biisi on hyvä, tietty.
Mikä on suosikkivideosi muiden tuotannosta kautta aikojen?
Romain Gavras on kova jätkä, mutta sanonpa silti, että Canada-kollektiivin tekemä video El Guinchon Bombay-biisiin on ihan ällistyttävä.
Videossa on noin miljardi hienoa kohtausta ja äkkiväärää oivallusta, sen visuaalinen ilme on ihastuttava ja loppuun asti mietitty, leikkaus natsaa biisiin täydellisesti ja siinä on tissejä. Tässä videossa on kuvitettu kattavasti ihmiselämän rikkaus.
Millä perusteella otat töitä vastaan, vaikuttaako esim. musiikkityyli siihen?
Jos biisi on mielestäni hyvä, oli se mitä genreä hyvänsä, niin videon tekeminen kiinnostaa. Lisäksi halukkuuttani lisää huomattavasti, jos minulle luvataan suuri taiteellinen vapaus. Tyhjänpäiväistä keskitien bulkkia pääsee tekemään mainospuolella ihan tarpeeksi.
Millaisen prosessin käyt läpi videon tilaushetkestä siihen hetkeen, kun kuvaukset alkavat?
Minulla on yleensä jo valmiiksi mielessä monia ideoita ja teemoja, vaikka tiedossa ei olisi yhtään varsinaista tuotantoa. Biisin saadessani mietin, josko joku pyörittelemäni ajatus sopisi siihen. Yleensä sopii, kun laittaa sopimaan. On hyvä, että biisi ja video eivät ole täysin synkassa, vaan video tuo biisin jonkun uuden kulman ja tunnelman.
Seuraavassa vaiheessa pitää alkaa miettiä, kuka haluaisi lähteä tekemään videota ilmaiseksi, koska budjetit eivät koskaan, ikinä, neverever, riitä palkkoihin. Lähestyn kuvaajia ja esiintyjiä hattu kourassa ja selkä nöyrässä kumarassa, että josko taas tehtäis, olis hyvä idea. Joku aina suostuu ja sitten yhdessä tuumin manailemme budjettia, että perkele. Manaamisen ohella kuitenkin kehittelen salaa alkuperäistä ideaa pidemmälle, etsin kuvauspaikkoja ja ostan UFF:ista puvustusta, koska minulla on UFF:in kanta-asiakaskortti ja sillä saa alennusta. Rekvisiitan ostan Fidasta tai lainaan kavereilta. Toivon, että saan kuittia vastaan sijoitukseni takaisin. Lopulta teen kuvalistan ja menen sänkyyn nukkuakseni yön ennen kuvauspäivää. En kuitenkaan nuku, koska mielessäni pyörii asioita, jotka normaalissa tuotannossa kuuluisivat kuvausassistentin, maskeeraajan, puvustajan, järjestäjän ja tuotantopäällikkön hoidettaviksi, mutta näissä tuotannoissa heitä ei ole. Se on rentoa.
Sitten alkavat kuvaukset. Luova prosessi jatkuu toki vielä kuvauksissa ja leikkausvaiheessa. Tilanne elää loppuun asti. Samoista kuvista ja kohtauksista saa leikkaamalla tehtyä todella erilaisia lopputuloksia. Tykkään leikata itse, koska silloin minun ei tarvitse kommunikoida kenenkään kanssa että miksi, mihin ja miten.
Pidän musiikkivideon tekemisessä tärkeänä sitä, että minun ei tarvitse selitellä ideoitani, taustoittaa niitä ja esittää perusteluita. Intuitiolla ja perstuntumalla edetään.
Oletko havainnut omassa työssäsi kantavia teemoja tai tyyliä?
Muualle kaipaamisen, väärässä paikassa olemisen tai väärään paikkaan joutumisen sekä päämäärättömän joutilaisuuden teemat tuntuvat toistuvan. En myöskään tykkää liian yksitulkintaisesta menosta. Haluan antaa katsojalle mahdollisuuden tulkita videota omista lähdökohdistaan. Minä luon tunnelman ja maisemat, katsoja täydentää tarinan. Lisäksi videoissani on aina hiven huumoria mukana, olkoon se sitten mustaa tai jonkun muun väristä.
Visuaalisesti pidän pysähtyneestä tunnelmasta, unohdetuista paikoista, rumista vaatteista, urbaaneista välitiloista ja kornista sisustuksesta. Jättömaat, takapihat, tuulitakit, tekokukat ja posliiniesineet: 12 points. Sanoisinpa, että erittäin hyvällä maulla tehty huono maku on mun juttu.
Mikä on sinun tärkein työväline? Mitä ilman et ala kuvauksiin?
Biisin pitää olla hyvä. Pidän musiikkivideon tekemistä intohimotouhuna ja jos biisi ei herätä mitään, niin nykyään en halua alkaa väkisin ruljauttelemaan.
Millainen rooli musiikkivideoilla on nykyisessä työssäsi?
Ansaitsen palkkani suurimmalti mainosfilmien ohjaamisesta. Tavoitteenani on liikuttaa vaakakuppia myös tv-fiktion suuntaan. Musiikkivideot ovat rakas harrastus, jossa pääsen toteuttamaan itseäni vapaammin. Musiikkivideot ovat parhaimmillaan lyhytelokuvaan verrattava taidemuoto. Rakkaudesta lajiin minä näitä teen. Vuoden parhaita päiviä on ne, jolloin video on valmis ja sen voi postata Facebookiin ja se saa 14 liketystä.
Ketä suomalaista videoiden tekijää arvostat eniten?
Miikka Lommi tekee vuodesta toiseen maamme mielenkiintoisimpia juttuja. Hän uudistaa ilmaisuaan jatkuvasti, mutta silti kädenjälki ja maailmankuva on tunnistettavaa. Olen hivenen pettynyt, että nuoremman polven tekijöistä ei ole vielä ilmaantunut yhtä vahvoja tekijöitä. Myös Aki Roukala, Otto Kylmälä ja Taito Kawata ovat seurattavien ohjaajien listalla.
Aki Roukala: Mirel Wagner - No Death
Miten musavideoiden tekeminen on muuttunut urasi aikana?
Urani ensimmäisinä vuosina halusin vain päästä tekemään mitä tahansa ja näyttämään osaamiseni. Uskoin tuolloin myös vakaasti, että isoimmille artistinimille tehdään parhaimmat videot, kunnes hoksasin, että oman urani ja mielenterveyteni kannalta on tärkeämpää päästä tekemään omaehtoista jälkeä. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että nykyään teen vain pienempien artistien videoita. He saavat videon, minä saan vapaat kädet. Yleensä molemmat osapuolet ovat olleet tyytyväisiä. Viimeaikoina ohjaamani videot ovat olleet tuotannollisesti erittäin kevyitä. Haluan satsata persoonalliseen ideaan ja lopputulokseen ulkokultaisuuden sijaan.
Millaisena näet musiikkivideokulttuurin tulevaisuudessa?
Musiikkivideoiden tekeminen on lisääntynyt laadukkaan kuvaus- ja editointikaluston ällistyttävän halpenemisen johdosta. Videon voi tehdä alusta loppuun, ideasta julkaisemiseen asti, kotikonstein. Se on mahtavaa! DSLR-kameroiden ja objektiivien mahdollistama “lyhyt syväterävyys -look” takaa myös tietyn tason elokuvallisuuden kotivideomaisuuden sijaan. Silti tulevaisuudessakin parhaimmat ja menestyvimmät tekijät erottuvat näkemyksellään ja omalla erottuvalla tyylillään. Mutta jostain on aina aloitettava ja kaikenlainen tekeminen on jo sinällään hienoa. Kuten Tampereen opiskeluaikojen opettajani elokuvaohjaaja Arto Koskinen sanoi minulle valmistumistilaisuudessa: ”Anna palaa vaan, suojaviivan molemmin puolin”. Se oli hienosti sanottu.
Parasta juuri nyt?
Jos pesäpallon peluuta ei lasketa, niin juuri tällä kesäkuisella sekunnilla parasta on Taito Kawatan ohjaama video Noah Kinin biisiin 822. Videon kuvitusanimaatiot ovat aivan saaterin hienot ja mahtavassa synkassa biitin kanssa. Arvostan kovasti.
Teemu Niukkanen - faktat
Musiikkivideo-filmografia (valikoitu)
Neøv - Daydream City
06N - Yöbussi
I Was a Teenage Satan Worshipper - Make Your Move
Soul Valpio - Lintuparvi
French Films - You Don’t Know
Manboy - How It Hurts
Jukka Ässä - Pieni ystävä
I Was a Teenage Satan Worshipper - Amsterdamned
Jukka Ässä - Paha maa
King of All The Animals - Never Have I Ever
Astrid Swan - As Long As It´s Not You
Bleak feat. Ana Johnsson & Kimmo Pohjonen - Fate
Maj Karma - Kokki, varas, vaimo tai rakastaja
Lauri Tähkä & Elonkerjuu - Maailma on renki
Tigerbombs - Punch Me Up
Markus Castren - Here with Me
Dynamo - Thieves of The Night
The Odorants - Wait
Muu filmografia (valikoitu)
Olen ohjannut toista sataa mainoselokuvaa, hyväntekeväisyyskampanjafilmiä ja webfilmiä. En jaksa kummemmin eritellä.
Ensimmäinen musiikkivideo-ohjaus
The Odorants - Wait, 2002
Vuodet alalla
Opiskelijana, 1999-2004
täysipäiväsenä ohjaajana, 2007 - >
Palkinnot/tunnustukset
Jori Sjöroos & Paula Vesala, ”Satumaa”, Mainoselokuvan erikoispalkinto & Hopeahuippu, Vuoden huiput 2012
Fanipala – Herkullistaja, Best National Viral, CANNES 2011
Lasinen lapsuus, ”Ääni lapselle”, Bronze, Epica 2011
Lasinen lapsuus, ”Ääni lapselle”, Silver Drum Golden Drum 2011
Lasinen lapsuus, ”Ääni lapselle”, Vuoden huiput 2011 – MTV MEDIA -erikoispalkinto & Hopeahuippu
Manboy - How it Hurts, kunniamaininta OMVF 2011
IWATSW - Amsterdamned, Kultapumpeli OMVF 2010
Jukka Ässä - Paha maa, kunniamaininta OMVF 2010
Lauri Tähkä & Elonkerjuu - Maailma on renki, kolmas sija Kaikkien aikojen kotimainen musiikkivideoäänestyksessä, 2006. Järjestäjä: YLE / Musiikki-tv
Markus Castren - Here With Me, Teinipumpeli OMVF 2003
Taiteellinen motto
”Painetaan nyt vaan sitä rec-nappulaa.”
Kommentit (0)