Musiikkivideon kulta-aika 3

Musiikkivideon kulta-aika 3

21.08.2013

Kuva vastaan musiikki

Musiikkivideoihin on alati liittynyt kysymys siitä, vievätkö ne huomion varsinaiselta sisällöltä. Yksi erityinen vaihe tähän liittyen on 1990-luvulla ilmaantunut panostus "poikabändeihin". Joka tapauksessa musiikkivideosta oli tullut vuosituhannen loppuun mennessä oma vakiintunut ilmaisukeinonsa.

Musiikkivideoilmaisun levitessä ympäri maailmaa myös paikallisen tarjonnan merkitys on kasvanut. Siinä missä ajatus suomalaisesta musiikkivideosta oli vielä 1990-luvun alussa jonkinasteinen vitsi, vuosituhannen vaihteen jälkeen ilmiö on ollut lähes itsestäänselvyys. Myös MTV on heijastellut paikallisten tai kansallisten markkinoiden keskeisyyttä: MTV Europen tilalle tuli 1998 Pohjoismaissa MTV Nordic ja 2005 päivänvalon näki MTV Finland. Samalla MTV:n rooli on muuttunut musiikkivideoiden levityskanavasta kohti tosi-tv:tä ja "tavallisen" MTV:n rinnalle on ilmaantunut MTV Music.

Musiikkivideoihin on alati liittynyt kysymys siitä, vievätkö ne huomion varsinaiselta sisällöltä eli musiikilta. Tällainen kritiikki on kuitenkin kapea-alaista sikäli, että musiikki on käytännössä aina audiovisuaalinen kokonaisuus: esiintyjät harkitsevat asujaan tarkkaan (tai noudattavat konventioita) ja levynkansitaide on sananmukaisesti oma taiteenlajinsa.

Joka tapauksessa musiikkivideoita on silloin tällöin pidetty ikään kuin epäoikeudenmukaisina suosion lähteinä. Toisin sanoen videoiden on ajateltu siivittäneen tiettyjen artistien uraa musiikin sijaan. 1980-luvun loppupuolen "povipopin" ohella yksi erityinen vaihe tähän liittyen on 1990-luvulla ilmaantunut panostus "poikabändeihin".

Yhdysvaltalainen New Kids on the Block oli ensimmäinen massasuosion saavuttanut poikabändi ja tavallaan määritti ilmiön rajat: neljä tai viisi "hyvännäköistä" nuorta miestä laulaa ja liikehtii yhteisen koreografian mukaan. Vähitellen samankaltaisia ryhmiä ilmaantui useampiakin ja kärkevimmät kriitikot leimasivat ilmiön pelkästään musiikkiteollisuuden laskelmoiduksi ahneudeksi.

Poikabändien kokoonpanoissa oli toki mahdollista tavoitella erilaisia yleisöjä. Ilmiötä tutkinut Paul McDonald onkin väittänyt, että "kunnollisen" ja "pahan" pojan hahmojen lisäksi yhtyeet ovat tarjonneet mahdollisuuden myös homoseksuaaliselle samastumiselle ja ihastukselle. Lisäksi yhtyeiden kesken luotiin omanlaistaan luokkatietoisuutta: Take That -kokoonpanon keskiluokkaisuuden ja "sivistyneisyyden" vastapainoksi saattoi asettaa East 17:n työväenluokkaisuuden.

Halutessaan poikabändien kritiikkiä voi arvioida myös Studio Julmahuvin toteuttaman The Joyboys Story -parodian (1997) perusteella.

Poikabändien rinnalle ilmaantui myös "tyttöbändejä", joista ehdottomasti tunnetuin oli Spice Girls. Riippumatta yhtyeen alkuperän tarkoitushakuisuutta koskevista kiistoista, se on tarjonnut keskeisen samastumismahdollisuuden nuorille naisille muutoin miesvaltaisella alalla. Toki varhaisempiakin videoroolimalleja on olemassa, Madonna ja Tina Turner etunenässään.

Kuvallisen sisällön ylivaltaan kohdistunut kritiikki on liittynyt myös ajatukseen "yhden hitin ihmeistä". Videoiden, pikemminkin kuin äänitteiden, on toisin sanoen ajateltu olleen tietyn artistin tai yhtyeen suosion perustana. Loppujen lopuksi on tietty mahdotonta sanoa, missä määrin esimerksi Crash Test Dummies -yhtyeen suosio rippui Mmm Mmm Mmm Mmm -videosta.

Yltiökaupallista tai äärimmäistä avantgardea, musiikkivideosta oli tullut vuosituhannen loppuun mennessä oma vakiintunut ilmaisukeinonsa. Isobritannialainen mediatutkia John Mundy onkin nimittänyt sittemmin tuotettuja audiovisuaalisia teoksia "musiikkivideoestetiikan" mukaisiksi. Hänen mukaansa kysymys ei ole pelkästään elokuvista vaan myös televisuaalisesta ilmaisusta. Eräänlaisena lähtökohtana voi pitää Miami Vice -televisiosarjaa (1984–1988), jonka työnimenä itse asiassa oli MTV Cops.

 

Antti-Ville KärjäAntti-Ville KärjäAntti-Ville Kärjä toimii erikoissuunnittelijana Nuorisotutkimusseurassa ja on populaarimusiikin tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen väitöskirjatutkimuksensa käsitteli populaarimusiikkia suomalaisissa 1950- ja 1960-luvun vaihteen elokuvissa ja hän on julkaissut useita artikkeleita musiikkivideoihin liittyen. Hän on myös International Association for the Study of Popular Music -järjestön pohjoismaisen haaran hallituksen jäsen (pj. 2008–2013).

Kommentit (0)

Uusimmat

  • Tuure Kilpeläinen pohtii ulkopuolisuutta

    Tuure Kilpeläinen oli halunnut mukaan Hetkiä Kalliossa -sarjaan siitä lähtien, kun oli nähnyt Eero Raittisen Purple Rain -vedon. Mahdollisuus koitti sarjan toisella kuvauskierroksella. Kilpeläinen halusi versioida tässä päivässä kiinni olevaa ja tuoretta musiikkia.
  • Samaen hyvä päivä M1-studiossa

    Ylen M1-studioon laulaja-lauluntekijä otti mukaan jousikvartettinsa, joka koostuu Helsingin Kaupunginorkesterissa sekä Radion Sinfoniaorkesterissa soittavista muusikoista. Yleisön edessä taltioidussa sessiossa kuullaan lauluja Koskisen neljältä sooloalbumilta.
  • Sallan ja Miron suomenkieliset suosikit

    Jos yhtyeen nimi on pitkä, täytyy sen kasaaman Viikonloppulistankin olla mittava. Näin tuumasivat Sallan ja Miron matka maailman ympäri -yhtyeen Salla-Marja Hätinen ja Miro Palokallio kun pistivät kasaan kuusikymmentäseitsemän suomenkielistä kappaletta sisältävän soittolistansa.

Suosituimmat

  • TÖRKEÄÄ! Fintelligensin tuotanto on kopioitu 1930-luvulta, katso tunnustusvideo!

    Fintelligensin riimivirta ei olekaan niin loputon kuin Elastinen ja Iso H ovat antaneet ymmärtää, paljastui Emma-gaalassa. Kaksikko on plagioinut surutta savolaisen kansanmuusikon tuotantoa jo vuosia. Iso H myöntää, että uran alussa nuoria räppäreitä kiinnosti enemmän bilettäminen kuin studiotyöskentely, joten omien sanoitusten tekemiseen ei ollut osaamista eikä aikaa. Kaikki Emma-gaalasta osoitteessa www.yle.fi/emmagaala [1]. [1] http://www.yle.fi/emmagaala
  • Paula Vesala (kuva: Yle)

    Shokkipaljastus! Paula Vesala myöntää: ”Koskaan en ole riviäkään kirjoittanut”

    PMMP:n Paula Vesala ja Mira Luoti myöntävät, että bändi on ollut laskelmointia alusta saakka. Biisien tekemiseen naiset eivät ole koskaan osallistuneet millään tavalla, paljastui Emma-gaalassa. Taloudellisen hyödyn toiveessa naiset suostuivat antamaan kasvot huonona pitämälleen musiikille. ”Vaadittiin osuuksia biiseistä, että pystytään nettoamaan”, Vesala tilittää. Naiskaksikko syrjäytti PMMP:tä edeltäneen epäonnisen poikaduon, joka on jäänyt täysin unholaan. Kaikki Emma-gaalasta osoitteessa www.yle.fi/emmagaala [1]. [1] http://www.yle.fi/emmagaala
  • Kuperseikkailu - Lataa laulut ilmaiseksi

    Askartele ikioma Kuperseikkailu-levy! Yle on tuottanut uutta musiikkia lasten ideoista. Päätimme joulunhengessä jakaa aineettoman *Kuperseikkailu-lahjan: *ilmainen, ladattava levy täynnä uutta musiikkia. Ihanaa joulunaikaa sekä riemukasta uutta vuotta 2014! 
Muualla Yle.fi:ssä