Tipitina’s-säätiö
Tipitina’s-klubin sateenvarjon alla toimii myös Katrina-katastrofin jälkeen perustettu Tipitina’s-säätiö, jonka pyrkimyksenä on tukea NO-musiikkikulttuurin jatkuvuutta myrskyn jälkeen, mm. hankkimalla uusia soittimia ja järjestämällä koulutusta.
Nuorissa on tulevaisuus ja Tipitina's haluaa olla tukemassa aloittelevia muusikoita.
Säätiöstä saa tukea monin tavoin: sopimuksista levynkansien suunnitteluun.
Mr. Toyama from Japan
Tremen ensimmäisen tuotantokauden viidennessä jaksossa Antoine Battiste saa säätiön kautta uuden vetopasuunan varastetun tilalle. Sen hänelle lahjoittaa säätiön kanssa yhteistyössä toimiva japanilainen Mr. Toyama (Tatuo Itchikawa), joka on fanaattinen New Orleans -musiikin entusiasti. Pasuunan ostotilanteessa japanilainen mesenaatti alkaa inttää Battisten kanssa King Oliverin yhtyeestä Chicagossa 1923 otetusta valokuvasta, jossa keskellä puolipolvistuneena poseeraava Louis Armstrong soittaa liukutrumpettia. Takana vasemmalla on Honore Dutrey vetopasuunassa, rummuissa Baby Dodds, takana keskellä King Oliver, pianossa Armstrongin vaimo Lil Hardin, banjossa Bill Johnson ja klarinetissa Johnny Dodds: Katso kuva. Antoine Battiste lopulta löytää varastetun pasuunansa soittimiin erikoistuneesta panttilainaamosta Big Easy Trading Post.
Japanilaisen musiikkifanin Koichi Toyaman hahmo perustuu todelliseen henkilöön. Yoshio Toyama ja hänen vaimonsa Keiko rakastuivat New Orleansin musiikkiin 50 vuotta sitten, jolloin Preservation Hallin yhtye esiintyi Japanissa. 2003 Toyama tuli Tokiosta asti viettämään Louis Armstrongin syntymäpäivää New Orleansiin ja mitä suurenmoisimmalla tavalla. Tuolloin Ludden syntymäpäivä osui maanantaiaamuksi ja hän lahjoitti Wonderful World Jazz -säätiön edustajana Carver High Schoolin koululaismarssiorkesterille 39 instrumenttia trumpeteista tuubiin.
“Japanilaiset haluavat kiittää Yhdysvaltoja, New Orleansia ja Satchmoa siitä, että he lahjoittivat maailmalle tämän suurenmoisen, jazz-nimisen musiikin” Yoshio lausui ojentaessaan instrumentit orkesterinjohtajalle Wilbert Rawlinsille.
Koulun kirjastossa tapahtunutta luovutustilaisuutta seurasi lyhyt esitys, josta vastasi Yoshion oma jazzbändi Yoshio Toyama & The Dixie Saints. Yhtye, jossa Yoshio itse soitti trumpettia, antoi When The Saints Go Marching In -klassikolle rämäkän käsittelyn. Heti perään Yoshio lauloi vielä Wonderful Worldin suuren sankarinsa soraista ääntä matkien. "Happy Birthday, Satchmo!”, hän huusi ja yleisö puhkesi raikuviin suosionosoituksiin.
Päivän päätteeksi Antoine Battiste tekee Toyaman onnelliseksi soittamalla lahjapasuunallaan Kid Oryn osuuden Louis Armstrongin klassikosta Struttin’ With Some Barbeque.
Louis Armstrong - Struttin' with Some Barbeque.
Krewe du Vieux
Krewe du Vieux on vuonna 1987 perustettu uusi versio Vieux de Carresta eli ranskalaisen korttelin karnevaalista, yhdestä varhaisimmista New Orleansin paraateista. Krewe du Vieux on varsinaista Mardi Gras -tapahtumaa edeltävä ja enteilevä “esi-karnevaalikulkue”, joka esimerkiksi vuonna 2013 järjestetään 19. tammikuuta. Krewe Du Vieuxille ominaista on yhteiskunnallinen satiiri ja taidepainotteisuus, yhdistyneenä asusteiden vahvaan historiallisuuteen ja eurooppalaiseen (erityisesti ranskalaiseen) perinteeseen.
Festivaalitunnelmaa
Ernie K-Doe ja Mother-in-Law Lounge
Tässä Treme-ykköstuotantokauden viidennessä jaksossa Creighton Bernette ja muut Krewe de Vieauxin kapteenit kokoustavat perinteiseen tapaansa Ernie K-Doen Mother-in-Law Loungessa. Vuonna 1936 syntynyt ja 2001 menehtynyt Ernie K-Doe (oikealta nimeltään Ernest Kador Jr.) oli yksi kaupungin keskeisistä ja tunnetuimmista hyväntuulisen rhythm & bluesin ja protosoulin ikoneista. Hänen suurin hittinsä oli vuonna 1961 listojen kärkeen myös Billboardin pop-puolella tärähtänyt, Allen Toussaintin kynäilemä Mother-In-Law, jonka mukaan sai nimensä myös oma klubi.
Toussaint soittaa myös kappaleen pianosoolon.
Shame, Shame, Shame
Katrina-katastrofin aikaan Yhdysvaltain presidentin virassa istunut George W. Bush saa kyytiä lähes jokaisessa Tremen jaksossa. Jaksossa viisi Davis McAlary masinoi kaupungin muusikot levytysprojektiin, jossa puretaan New Orleansin ja Louisianan väestön pettymystä, vihaa ja turhautumista uudella versiolla kaupungin oman pojan Smiley Lewisin klassikosta Shame, Shame, Shame.
Lewisin alkuperäinen ei-poliittinen levytys.
Bushia häpeämään kehottava Treme-versio.
Kappaleen Treme-sessio toteuttiin Tim Stambaughin Word Of Mouth -studiossa.
Hienoa, että sarja maistuu! Viedään kiitokset eteenpäin.
Koskaan en ole NOssa käynyt, mutta hienosti voi aistia kaupungin tunnelman kotisohvalle sarjan kautta. Laadukas sarja laadukkaalla musiikilla. Kiitos mr. bluesministerille taustatietoja tihkuvasta blogista.