Kino Suomi 
Hopeaa rajan takaa
Julkaistu torstaina 01.12.2011 7 kommenttia 166 suositusta
Mikko Niskasen kolmas elokuva on kevyt seikkailu rajan takaisessa Karjalassa välirauhan aikana.
Kahden edeltäjänsä tavoin Mikko Niskasen kolmaskin elokuva sijoittuu sota-aikaan, mutta se ei silti ole sotaelokuva. Sen tapahtumat sijoittuvat välirauhan kesään 1941.
Hopeaa rajan takaa kertoo kolmesta nuorukaisesta, jotka lähtevät seikkailuretkelle rajan taakse jääneeseen Karjalaan, jonne erään talon lattian alle on jäänyt 50-kiloinen hopeakätkö. Nuorten miesten tietämättä rajavalvontaa on kuitenkin jo tiukennettu uuden sodan pelossa, eikä takaisin pääsy olekaan itsestään selvää.
Elokuva perustuu Esa Anttalan (oik. Urpo Arhosuo) seikkailuteokseen, joka oli ilmestynyt pari vuotta aiemmin. Teosta ehdotti Matti Kassila, vaikka Mikko Niskasella oli haaveissa tehdä aikansa nuorison ongelmia kuvaava elokuva Anu Kaipaisen Puolikovat-romaanin pohjalta. Lopulta kallistuttiin kuitenkin kepeän seikkailuelokuvan puolelle; osasyynä saattoi olla tammikuussa 1963 alkanut näyttelijälakko, joka rajoitti Suomen Näyttelijäliiton jäsenten käyttöä elokuvissa.
Elokuvan rooleihin täytyi siis valita liittoon kuulumattomia amatöörejä, ja kolmeen pääosaan valikoituikin kiinnostava joukko tulevia pitkän linjan ohjaajia. Jaakko Pakkasvirta ja Veikko Kerttula tulivat Ylioppilasteatterista. Pakkasvirta oli tuolloin jo ohjannut oman esikoiselokuvansa Yö vai päivä (1962) yhdessä Risto Jarvan kanssa; Kerttula oli vasta kiinnitetty ohjaajaksi Mainos-televisioon, jossa hän teki Simpauttajan kaltaisia, aikansa tunnetuimpia tv-elokuvia.
Elokuvan kolmantena seikkailusankarina nähdään Pertti Pasanen, joka oli tuolloin jo noussut tunnetuksi radion Hupiklubista ja television Spede Show’sta. Pasaselle rooli Mikko Niskasen elokuvassa merkitsi tilaisuutta näyttää vakavasti otettavan näyttelijän taitojaan, ja Niskasen mielestä Spede onnistuikin olemaan poikkeuksellisen vaikuttava.
Hopeaa rajan takaa sijoittuu taitekohtaan paitsi Niskasen uralla, myös koko kotimaisen elokuvan kehityksessä. Vanhat studiot lopettelivat tuotantojaan, vanhat ohjaajat ja näyttelijät siirtyivät hiljalleen teattereihin ja televisioon: uudet pienyhtiöt ja kokeilevat ohjaajat ja raikkaat kasvot valtasivat valkokankaita. Niskasen seuraava elokuva Käpy selän alla (1966) kertoi jo täysin toisenlaisesta kulttuurista.
Lisätietoa ohjelmasta
Hopeaa rajan takaa (Suomi 1963) Pääosissa Jaakko Pakkasvirta, Pertti Pasanen, Veikko Kerttula, Holger Blommila, Matti Lehtelä, Boris Levitzky, Kalevi Korte. Ohj. Mikko Niskanen. Fennada-Filmi.
Hopeaa rajan takaa ja Sissit elokuvat samalla DVD-levyllä YLE Shopista.
Suosittele166 Suosittelee
Lähetä linkki
Kommentit
Tositapahtumiin perustuva elokuva pohjautuu Herman Wistin hopeasepäntehtaan hopeiden hakumatkan tarinaan. Herman Wist (s.9.4.1883 Pietarissa) siirsi Suomen itsenäistyttyä hopeatuotteiden tehtaansa Pietarista Uudenkirkon Kaipialan kylään. Tehdas työllisti parhaimmillaan yli 30 henkeä ja toimitti hopeisia ruokailuvälineitä kultasepänliikkeille ympäri Suomea.
Talvisodan syttyessä koko kylä evakuoitiin hyvin nopeasti. Evakkoon lähtö oli niin kiireinen, että suuri osa Wistin tehtaan raakahopeista jouduttiin piilottamaan navetan lattian alle, koska niitä ei voitu ottaa mukaan. Nämä hopeat Ese kävi välirauhan aikana kahden ystävänsä kanssa salaa hakemassa Suomen puolelle. Hopeanhakupartiota johti Eugen Wist, Hermanin poika, joka on tullut tunnetuksi päämajan kaukopartiomiehenä. Herman oli kaavaillut Eugenista "Esestä" tehtaan toiminnan jatkajaa. Isän suureksi suruksi poika myöhemmin kaatui kaukopartiotehtävissä 6.7.1944 Noskuanjärvellä.
Elokuvan juonen hopeat mahdollistivat Herman Wistin tehtaan töiden jatkumisen Kokkolassa, jonne Herman toiminnan siirsi. Tehdas toimi Kokkolassa vielä vuosina 1946-1958, joskin ikääntyvän Hermanin voimat olivat ehtymässä ja toiminta vähitellen hiipui. Herman Wist kuoli Helsingissä 1.8.1963, eli elokuvan valmistumisen aikoihin.
Mikäli asia kiinnostaa, tässä on karttalinkki Herman Wistin tehtaan sijaintiin:
http://g.co/maps/6feqb
Kiitos kovasti, tämähän on valtavan kiinnostavaa!
Lauri Itäkannas
Verkkotoimittaja
YLE Teema
Tämä on loistava leffa! Tosin olen nähnyt tämän joskus teini-ikäisenä ja tuolloin katsoin useaan kertaan, koska oli koukuttava. Nyt on erittäin mukava nähdä, että puraiseeko vielä samalla tavalla. Uskon niin sillä kyseessä on kuitenkin laatutuotanto. Kiitos Teema etukäteen!
Olin varmaan 10v kun näin tämän hienon elokuvan ensikerran.
Isäni oli mukana elokuvassa saksanpaimenkoiramme Jerin kanssa joka oli yksi menestyneismmistä koirista 1960 luvulla.
Elokuva on mielenkiintoinen ja vie katsojan mukanaan.
Tositarina on mestarillisesti tehty.
Kiitos Teemalle :)
Harmittavaa ettei tätä elokuvaa tullut Yle Areenaan. En ehtinyt nähdä tv esitystä ja tätä elokuvaa en ole koskaan aikaisemmin nähnyt.
Kaikki Pertti Pasasen elokuvat haluaisin nähdä joskus tv:stä Suomessa.
Paras Speden leffa ehdottomasti. Valkoisista tanssikengistä elokuvan alussa ei voi erehtyä, kenen ne on. "Ensi pyhänä meen kirkkoon".. Huh.
Selaa ohjelmia aiheiden mukaan
Selaa ohjelmapaikkoja
Suositelluimmat jutut
Ajalta:
1.
2.
3.
4.
5.
1.
2.
3.
4.
5.
YLE Teema on Facebook
TORSTAINA 16.2.2012