Kino Scifi: elokuvasarjan synty

Teemalla on perinteisesti kesäisin ylimääräisiä leffasarjoja. Tänä vuonna yksi niistä on omistettu scifi-elokuvan historialle.

Kun tällaiseen sarjaan mahtuu vain kymmenkunta elokuvaa, ei se mitenkään voi olla täydellinen: keskeisiä elokuvia, kokonaisia tyylisuuntia ja valmistumismaita on jätettävä pois. Niinpä lopputulos on yleensä jonkinlainen synteesi lukemattomista kriitikoiden, harrastajien, historioitsijoiden, lehtien ja muiden Top Ten -listoista.

Muutama seikka ohjasi sarjan suunnittelua. Jo varhain päätettiin, että sarja keskittyy vain aikaan ennen Tähtien sotaa. Tällä ei suinkaan haluttu vähätellä Tähtien sodan, Alienin, Blade Runnerin, Terminaattorin, Brazilin, Matrixin ja muiden modernien scifi-klassikkojen merkitystä lajityypin historiassa tai niiden erinomaisuutta elokuvina. Ne kuitenkin tekivät scifistä lopullisesti valtayleisön elokuvaa, mikä merkitsee myös sitä, että ne ovat kaikille tuttuja ja niitä esitetään suhteellisen usein valtakunnallisilla tv-kanavilla ilman omaa scifi-sarjaakin. Nyt ne olisivat vain vieneet tilaa harvinaisemmilta elokuvilta.

Haluttiin myös keskittyä alan perusteoksiin, eli kultakin aikakaudelta yritettiin valita keskeisimmät scifi-elokuvat. Joitakin elokuvia jätettiin pois koska ne on esitetty melko äskettäin. Esimerkiksi alkuperäinen Godzilla on viime vuosina tullut jo kolme kertaa Teemalta.

Mitä sitten valittiin mukaan? Sarjan vanhimmat elokuvat, saksalainen Metropolis (1926) ja englantilainen Tulevia aikoja (1936), olivat molemmat yrityksiä tehdä scifistä suuren valtayleisön elokuvaa: kalliita ja näyttäviä spektaakkeleja, komeita, kiehtovia (ja hitaita) mammutteja, jotka floppasivat taloudellisesti mutta ovat yhtä kaikki lajityypin historian perusteoksia.

Muutoin scifi eli 1940-luvun lopulle asti melkoista hiljaiseloa, joskin pulp-kirjallisuuden vastineeksi syntyi halvalla tehtyjä sarjafilmejä, ja 1800-luvun kirjaklassikoista tehtiin erityisesti 1930-luvulla hienoja filmiversioita. Buumi koettiinkin vasta 1950-luvulla. Toisen maailmansodan kiihdyttämä tieteen kehitys raketteineen, atomipommeineen ja uusine salaperäisine ”säteilyineen” ja kylmä sota olivat scifille oivallista maaperää.

Jotkut elokuvat yrittivät vakavissaan kuvata avaruuden tutkimusta ja avaruusmatkoja, mutta niitä kiinnostavampia ja paremmin aikaa kestäneitä ovat vähemmän ”tieteelliset” hirviö- ja ufo-elokuvat, joissa on myös jännittäviä kytköksiä maailmansodan ja kommunismin pelon ruokkimaan ajan paranoiaan ja poliittiseen ilmapiiriin. Sarjaan on koottu niistä hienoimpia, kuten The Thing – ”Se” toisesta maailmasta, Tuntematon maailma, Mies joka kutistui sekä näistä elokuvista ehkä kaikkein merkittävin, Varastetut ihmiset, josta on tehty jo kolme uuttakin versiota.

Suuri osa 1950-luvun scifistä tehtiin teiniyleisölle, jopa Kielletty planeetta, vaikka se oli itse asiassa hurmaava avaruusversio Shakespearen Myrskystä. 1960-luvulla scifi alkoi kuitenkin aikuistua samalla kun se kansainvälistyi. Jopa ranskalaiset uuden aallon ohjaajat Jean-Luc Godard ja Francois Truffaut tutkivat scifin mahdollisuuksia elokuvissa Alphaville ja Fahrenheit 451, ja monissa Itä-Euroopan maissa tehtiin omia scifi-elokuvia, joista on näytteenä tshekkoslovakialainen Ikaria XB1.

Scifi siirtyi näin yhä kauemmas pulp-juuristaan. Erityisesti vuosi 1968 oli merkittävä kehitysvaihe. Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu antoi scifi-elokuvalle uuden visuaalisen ilmeen. Parin muun elokuvan kanssa se osoitti, että scifi saattoi olla myös taloudellisesti todella kannattavaa. Sen erikoistehosteista vastanneen Douglas Trumbullin Hiljainen pako on jo täysin ”modernia” scifiä, ja sen sanoma ihmiskunnan ja maapallon luonnon suhteesta on nyt yhä ajankohtaisempi.

Sarjan päättää loppukevennyksenä Woody Allenin Unikeko (1973), synteesi ja parodia kaikenlaisista scifi-teemoista mykkäelokuvan päivistä asti.

Paljon on siis mahtunut mukaan, vielä enemmän on jäänyt pois. Alla on mainittu elokuvia, jotka syystä tai toisesta karsittiin sarjasta. Joka on jaksanut lukea näin pitkälle osaa varmasti luetella muitakin elokuvia. Minkä elokuvan sinä olisit halunnut nähdä tässä sarjassa?

Kino Scifi ”bubbling under”:

Flash Gordon (1936)
Destination Moon (Matka kuuhun, 1950)
The Day the Earth Stood Still (Päivä jolloin maailma seisahtui, 1951)
The War of the Worlds (Maailmojen sota, 1952)
Them! (Yön pedot, 1954)
Quatermass II (Vihollinen avaruudesta, 1957)
Fantastic Voyage (Fantastinen matka, 1966)
Barbarella (1968)
Apinoiden planeetta (Planet of the Apes, 1968)
THX 1138 (1971)
Solaris (1972)
The Man Who Fell to Earth (Mies toisesta maailmasta, 1976)

(kirjoittanut elokuvahankkija Vesa Nykänen)