Naurun tasavalta

Naurun tasavallassa Pekka ja Pätkä ottavat mittaa Ihmebantusta, Miitta-täti kohtaa Maria Jotunin ja Uuno Turhapuro Fingerporin. Haastateltavina on komiikan tekijöitä ja tuntijoita, nähtävänä suomalaisen huumorin ja komiikan parhaita paloja monilta vuosikymmeniltä. Kokonaisuuden saumaa yhteen Naurun tasavallan voimakaksikko, Outi Mäenpää ja Tiina Pirhonen.

Sarjassa nähdään myös, että nauru on usein juuttunut kurkkuun ja huumorintaju on ollut koetuksella. Jo Aleksis Kiven kohtalosta näki, että huumori on kova paikka suomalaisille. Miten on myöhemmin käynyt, kun on edetty huvinäytelmien, elokuvakomedioiden ja rillumarein kautta tv-sketseihin, stand upiin ja Duudsoneihin?

Naurun tasavallan neljä jaksoa lähtevät liikkeelle siitä, miten nauru etsii kohteensa. Miten esimerkiksi ammatit, sukupuoli, ruumiintoiminnot, rodut ja heimot ovat jo varhaisessa vaiheessa olleet sananparsien, vitsien ja faabeleiden kohteita. Kuinka ne ovat ajassa kulkeneet ja muokkautuneet, ja saaneet ilmaisunsa esimerkiksi huvinäytelmissä, elokuvakomedioissa, tv-viihteessä ja lopulta internetin videoklipeissä? Miten pilapiirrokset ja sarjakuvat ovat hauskuuttaneet suomalaisia?

18.7. Me vastaan muut

Naurun tasavallan ensimmäisessä osassa tarkastellaan, millaista huumoria syntyy, kun enemmistö asettuu muita vastaan: me helsinkiläiset pilkkaamme turkulaisia, me suomalaiset ruotsalaisia, me heterot homoja, me kristityt toisuskoisia, me valkoihoiset värillisiä.

Missä kulkee suvaitsevan ilottelun ja rasistisen ivaamisen raja? Entä jos maahanmuuttajat nauravatkin suomalaisille? Huumorin avulla ihmisiä on aina jaettu meihin ja muihin, mutta on myös tehty tuntemattomammasta tutumpaa ja vähemmän pelottavaa. Heimo- ja kansallisuuseroista voi kehittää paljon naurua, toisaalta on heimoja ja lahkoja, jotka voivat elää täysipainoisesti nauramatta koskaan.

Meidän ja muiden naurettavien naapurien kohtaamisista nähdään lukuisia näytteitä elokuvista ja television sketsi- ja komediasarjoista Spede-Show’sta Kummeliin, Velipuolikuusta Ihmebantuun, Akanakanavasta Miitta-tätiin. Aihetta tulkitsee myös Naurun tasavallan sketsipari Outi Mäenpää ja Tiina Pirhonen.

Haastateltavina ensimmäisessä jaksossa ovat kirjailija Sinikka Nopola, ohjaaja Neil Hardwick, professori Seppo Knuuttila, toimittaja Wali Hashi, tutkija Umayya Abu-Hanna, kirjailija-pappi Jaakko Heinimäki, käsikirjoittaja Stan Saanila ja näyttelijä Ulla Tapaninen.

25.7. Virkahuumorista poliittiseen satiiriin

Naurun tasavallan toisessa osassa nauretaan ihmiselle ja hänen roolilleen. Huumorin aiheina ovat ammatit ja hierarkiat. Naurua haetaan myös kielipeleistä ja poliittisesta huumorista. Erityisen suuri nauru kohdistuu vallanpitäjiin.

Millaisia ovat ammattiryhmiin kohdistuvat vitsit? Millaisia ovat hölmöläisvitsien nykymuunnelmat? Mitä hauskaa on poliisissa, papissa tai basistissa? Miten sujui poliittinen satiiri, kun naapurissa oli Neuvostoliitto ja presidenttinä Kekkonen? Saako Mannerheimille nauraa? Onko vallanpitäjien pilkkaaminen itseisarvo?

Huumorin ulottuvuuksia esittelevät mm. satiiriset Iltalypsy, Presidentin kanslia ja Ihmisten puolue, animaatiosarja Pasila ja radion huippuvirallinen naurattaja Alivaltiosihteeri. Entä onko nukkeanimaatio Uralin perhonen huumoria? Ja tarttuuko nauru kurkkuun kesken Ihmebantun? Menossa mukana myös Naurun tasavallan sketsipari Outi Mäenpää ja Tiina Pirhonen.

Naurun rajoja tutkivat tässä jaksossa toimittaja Pasi Heikura, professori Seppo Knuuttila, ohjaaja Atte Järvinen, käsikirjoittaja Taina West, näyttelijä Tommi Korpela ja ohjaaja Katariina Lillqvist.

1.8. Sielu ja ruumis

Onko mies hauskempi kuin nainen?

Naurun tasavallan kolmannessa osassa koetuksella ovat niin sielu kuin ruumiskin. Ihmisruumis ei sinänsä ole koominen Mutta ruumiilla on ominaisuuksia: se voi olla pieni tai suuri, laiha tai lihava, se voi olla miehen tai naisen, nuori tai vanha, elävä tai kuollut.

Naurun tasavallan kolmososassa naurua voivat tuottaa ne asiat, joita ihminen ammentaa sisäänsä, ja ne joita hän päästää ulos. Sukupuolirooleista edetään viinahuumoriin ja ruumiintoimintoihin. Kaikesta voi tehdä huumoria, vai voiko? Huumorin ulottuvuuksia nähdään niin vanhasta kuin uudesta kotimaisesta elokuvasta ja mm. huumorin rajoja ansiokkaasti tutkineesta Ihmebantusta.

Mukana myös Naurun tasavallan sketsipari Outi Mäenpää ja Tiina Pirhonen.

Naurusta puhuvat sarjakuvataiteilija Pertti Jarla, näyttelijä Minna Kivelä, professori Seppo Knuuttila, kirjoittaja Paula Noronen, näyttelijä Jaakko Saariluoma ja kirjailija Juha Vuorinen.

8.8. Naurua rajan takaa

Naurun tasavallan neljännessä osassa edetään sinne, missä nauru loppuu. Viimeisen rajan tienoilla voi kysyä, mille nauretaan kun nauretaan kuolemalle. Onko kuolema liian vaikea ja ylevä asia, jotta sille voi nauraa? Vai onko nauru kuoleman edessä nimenomaan huumorin perusajatus?

Uskontojen, uskonnollisten oppirakennelmien, jumalien ja paholaisten koomisuutta etsittäessä koomikko etenee aroille alueille. Naurun tasavallassa käydään läpi myös huumoria, joka perustuu itsen tai toisten satuttamiseen, hirtehishuumoriin ja kauhukomiikkaan. Kalmanhajuisen huumorin parissa myös Outi Mäenpää ja Tiina Pirhonen.

Naurusta puhumassa Lapinlahden lintu Timo Eränkö, professori Simo Knuuttila, näyttelijä Kari Ketonen, Pahkasian isä Markku Paretskoi ja käsikirjoittaja Mika Ripatti.