Rock-Suomi: Amerikan ääni
Julkaistu sunnuntaina 24.10.2010 19 kommenttia 215 suositusta
Rock'n'roll nousi maihin Suomeen 1950-luvun puolivälissä, ja myyttinen Amerikka alkoi suodattua suomalaiseen nuorisokulttuuriin. 1960-luvulla afro-amerikkalainen musiikki iski toisen kerran, tällä kertaa muodikkaasti englantilaisten rhtyhm and blues -yhtyeiden sointiin kätkeytyneenä. Suomen musiikillinen maaperä on routainen, mutta 1970-luvun alussa villi rytmi löi itsensä lopulta läpi.
Rock'n'rollin mukana tuli Amerikan rikas juuriperinne kantreineen ja blueseineen. Jenkkikulttuurista ammensivat niin Hurriganesin ja Teddy & The Tigersin tapaiset massailmiöt kuin outo yksinäinen cowboy Tommie Mansfield. Amerikan perintö kuului J.Karjalaisen ja Tuomari Nurmion omaperäisissä lauluissa ja 1980-luvulla se sulatui Peer Güntin ja Melrosen aggressiiviseen perusrockiin.
Vuosikymmeniä kestäneen kylvövaiheen jälkeen juurevia perusarvoja kunnioittavasta musiikista on tullut pysyvä osa suomalaisen rockin tyylikirjoa.
Amerikka on ollut täällä ihailun ja vihan kohde, fantasiamaa, tyylin tyyssija ja ikuinen inspiraation lähde, joka tänä päivänä ruokkii rikasta retro-kulttuuria. Perifeerinen pohjoinen maa on kasvattanut liudan maailman luokan roots-muusikoita.
Tässä jaksossa:
*Millainen oli tuottaja Riku Mattilan paranormaali Hurriganes-kokemus?
* Mikä voimasana kuvaa Remu Aaltosen mielestä parhaiten Little Richardin tekemää vaikutusta?
* Miten Zorro liittyy rock'n'rolliin?
* Mikä mies oli mystinen turkulaiscowboy Tommie Mansfield?
* Oliko J.Karjalainen U.S.A:n vai Neuvostoliiton puolella kylmässä sodassa?
* Mikä vallankumous alkoi Keravalta?
* Voiko rokata jos ei osaa lentää?
* Harvinaista kuvamateriaalia mm. alkuperäisestä stadilaisesta rock'n'roll-nuorisosta, The Creatures- ja Hurriganes-yhtyeistä ja Melrosen alkuhistoriasta.
Kymmenen tarinaa unelmista, kasvukivuista ja suomalaisesta rockista
Lisätietoa ohjelmasta
Ohjaus: Antti Leino
Käsikirjoitus: Harri Hakanen ja Pekka Laine
Löydä lisää:
Remu Aaltonen, Hurriganes, Rauli Badding Somerjoki, Tuomari Nurmio, Little Richard, Eero Raittinen, blues, Esa Pulliainen, The Creatures, Tommie Mansfield, J.Karjalainen, rockabilly, American Graffiti, Agents, Melrose, Peer Gûnt, retro, Teddy & The TigersLähetä linkki
Kommentit
Aika lapsellisen näköistä toi suomalainen rockabilly buumi tuolloin 80 -luvun alussa, verrattuna mitä esim Usa:ssa tehtiin jo 50 -luvulla.
Eipä ollut kovin aikuisen näköistä se punk-kapinakaan silloin muinoin,
jotkut yksilöt eivät ole päässeet siitä yli vieläkään. 50-lukuisen tyylin mukaan voi sentään vanheta arvokkaasti, mutta oletteko nähneet uskottavaa
vanhaa punkkaria?? En minäkään.
On aika erikoista verrata 1980-luvun alun vasemmistosuomea 1950-luvun Yhdysvaltoihin. Kirjoituksesta päätellen itse kirjoittajakaan (rockabilly buumi) ei ole tainnut vielä saada opintojaan päätökseen.
Suomalaisten herääminen amerikkalaiseen rockabillyyn oli varmasti kauhistus kaikille sosialistisen Suomen ihailijoille, ja sen takia rockabilly toikin suomalaiseen musiikkimaailmaan paljon isomman vallankumouksen kuin punk. Rockabilly vei suomalaisen rock-musiikin takaisin niille juurille, jotka Wigwamien ja Tabula Rasojen aikana oli unohdettu, ja pääosassa eivät enää olleetkaan selkä yleisöön päin kitarasooloa vinguttaneet muusikot, vaan visuaalisesti ja musiikillisesti tyylikkäät yhtyeet.
..."Rockabilly vei suomalaisen rock-musiikin takaisin niille juurille, jotka Wigwamien ja Tabula Rasojen aikana oli unohdettu, ja pääosassa eivät enää olleetkaan selkä yleisöön päin kitarasooloa vinguttaneet muusikot, vaan visuaalisesti ja musiikillisesti tyylikkäät yhtyeet."
En nyt ihan sanois että tyylikkäät yhtyneet, lähinnä koulubändi tasoa kaikin puolin.
En nyt ihan sanois että tyylikkäät yhtyneet, lähinnä koulubändi tasoa kaikin puolin.
Käytännössä KAIKKI suomalaisbändit ovat aloittaneet koulukeikoilla.
Nyt dokumentin nähneenä on pakko kommentoida muutamaa seikkaa:
1) Esa Kuloniemen arvio on omituinen. On syytä muistaa, että Kuloniemi on ollut yhtyeineen kilpailemassa täsmälleen samasta kuulijajoukosta kuin ns. "mikkihiiret". No, en henkilökohtaisesti itsekään innostunut aikoinaan Honey B:n ensimmäisestä LP:stä (ja sen huonosti äännetystä enklannista :)) Nämä mikkihiiret myivät kuitenkin kiitettävästi levyjä, joten puhuttaisiinko mieluummin Roope Ankoista? Suomi on pieni maa (mikä olisi syytä muistaa), ja samanlaiseen mollaukseen syyllistyi aikanaan moni muukin suomalainen muusikko kun levymyynti floppasi.
2) Hurriganes olisi ansainnut täysin oman ohjelmansa. Yhtye, joka vaikutti Suomen rock-musiikkiin ainakin 10 vuoden ajan kuitattiin parilla filmin- ja haastattelunpätkällä.
3) Kari Heimonen mainitsi mm. Cavanin suosion lähteneen c-kaseteista, mikä pitää täysin paikkansa. Suosikki ja muut ajan nuorisolehdet olivat valovuosia jäljessä siitä, mitä oli tapahtumassa, joten ne eivät "luoneet muoti-ilmiötä", kuten on ollut muodikasta väittää. Loiko Soundi punkin?
4) Mitä niille kaikille SUN-singleille muuten lopulta tapahtui?
Hyvä ja mielenkiintoinen sarja, mutta tässä kuitenkin ärsyyntynyttä kritiikkiä sen tekijöille: Miksi ihmeessä musiikkia käsittelevässä sarjassa ei mainita kussakin jaksossa kuultavien kappaleiden nimiä, edes lopputeksteissä? Tai edes ohjelman nettisivuilla? Kaikenlaista kivaa arkistomateriaalia ja bonusta kyllä löytyy, mutta tällainen pikku yksityiskohta jää puuttumaan...
Toki suuri osa sarjassa kuulluista biiseistä on itselleni tuttuja, mutta katsojissa lienee niitäkin, jotka tämän sarjan avulla hahmottavat tietämystään rockin historiasta Suomessa. Enkä tietysti itsekään tiedä kaikkea: minua jäi tästä viimeisestä Amerikan ääni -jaksosta kiinnostamaan ohjelman loppupuolella kuultu Laika & the Cosmonautsin biisi. Olisi mukava tietää, mikä se oli, ettei tarvitsisi summamutikassa alkaa kahlata läpi yhtyeen mittavaa tuotantoa.
Jos joku ystävällinen katsoja tietää vastauksen, niin saa toki sivistää! :)
Jos joku ystävällinen katsoja tietää vastauksen, niin saa toki sivistää! :)
Laika & the Cosmonauts: Boris the Conductor. Löytyy Absurdistan-levyltä.
Pienellä viiveellä ja risujen jälkeen. Alkupää päivitetään myös.
Rock-Suomi osa 4 Amerikan ääni
Santo & Johnny: Sleepwalk
Hurriganes: Keep on Knockin'
The Champs: Midnighter
Little Richard: Keep on Knockin'
Rock-Jerry: Long Tall Sally
Rockin' R's: Heat
Five Corners Quintet: Hot Rod
Eero & Jussi & The Boys: Route 66
The Pretty Things: Road Runner
The Creatures: Where Can She Be
Jussi & The Boys: Kesäduuni Blues
Rauli Badding Somerjoki: Yö sun kanssas
Hurriganes: Tallahassee Lassie
Hurriganes: It ain't What You Do
Hurriganes: Jailbate Stalemate
Hurriganes: I Will Stay
Hurriganes: Blue Suede Shoes
Muddy Waters: I Can't Be Satisfied
Chicago Overcoat: Blue Midnight
Tuomari Nurmio ja Vanha isäntä: I Ain't Got No Home
Teddy & The Tigers: Tiger Twist
Teddy & The Tigers: Dancing Shoes
Johnny Burnette: Tear It Up
Teddy & The Tigers: Broken Heart
Crazy Cavan & The Rhythm Rockers: Teddy Boy Rock'n'roll
Frankie & The Lovers: I'm A Teddy Boy
Ducktails: Rockin' Daddy
Whistle Bait: Web of Love
Tuomari Nurmio & Köyhien Ystävät: Hän on täällä tänään
Tuomari Nurmio & Köyhien Ystävät: Makasiinin luona
J.Karjalainen: Kolme cowboyta
Peer Gûnt: Street 69
Peer Gûnt: Backseat
Melrose: Rich Little Bitch
Melrose: Gang War
Laika & The Cosmonauts: Boris The Conductor
Flaming Sideburns: Blow The Roof
The Others: Rumble
Rauli Badding Somerjoki: Fiilaten ja höyläten
Lisäys:
Muddy Watersin kannoilla soi:
Jinx: Can't Be Satisfied
Polkabilly Rebels: Natisuta hetekata
Muddy Watersin kannoilla soi:
Jinx: Can't Be Satisfied
Polkabilly Rebels: Natisuta hetekata
No johan on puutteita listalla. Tommie Mansfield-osuudessa soivat:
Tommie Mansfield Group: Tribute To Lloyd Green
Tommie Mansfield & Jussi Raittinen: Perfidia
Rock-Suomi osa 4 Amerikan ääni
...lisätäänpä vielä "Stray Cats" ja "Rock This Town"
Rock-Suomi osa 4 Amerikan ääni
...lisätäänpä vielä "Stray Cats" ja "Rock This Town"
No niinpä! Taisi olla Runaway Boys.
Mitä hemmettiä, koetin juuri katsoa tämän jakson, kun tarkistin eilen, että tänään sen vielä ehtii nähdä. Mutta nyt näkyykin vain herja "nettikatseluaika on päättynyt 29.11" - joka tosin vaihtuu huomiseksi vasta reilun tunnin kuluttua! Surkeata toimintaa. Ja mikä idea on siinä, että ainoat esitykset pusketaan viikon sisään, joten kun on sen viikon vaikka loma- tai työmatkoilla, niin todella kiirettä pitää.
Valitettavasti tekijönoikeudellisista syistä musiikkia sisältävillä ohjelmilla on 7 päivää Areena-aikaa. Ensilähetys ajasta laskettuna.
1) Esa Kuloniemen arvio on omituinen. On syytä muistaa, että Kuloniemi on ollut yhtyeineen kilpailemassa täsmälleen samasta kuulijajoukosta kuin ns. "mikkihiiret". No, en henkilökohtaisesti itsekään innostunut aikoinaan Honey B:n ensimmäisestä LP:stä (ja sen huonosti äännetystä enklannista :)) Nämä mikkihiiret myivät kuitenkin kiitettävästi levyjä, joten puhuttaisiinko mieluummin Roope Ankoista? Suomi on pieni maa (mikä olisi syytä muistaa), ja samanlaiseen mollaukseen syyllistyi aikanaan moni muukin suomalainen muusikko kun levymyynti floppasi.
2) Hurriganes olisi ansainnut täysin oman ohjelmansa. Yhtye, joka vaikutti Suomen rock-musiikkiin ainakin 10 vuoden ajan kuitattiin parilla filmin- ja haastattelunpätkällä.
3) Kari Heimonen mainitsi mm. Cavanin suosion lähteneen c-kaseteista, mikä pitää täysin paikkansa. Suosikki ja muut ajan nuorisolehdet olivat valovuosia jäljessä siitä, mitä oli tapahtumassa, joten ne eivät "luoneet muoti-ilmiötä", kuten on ollut muodikasta väittää. Loiko Soundi punkin?
4) Mitä niille kaikille SUN-singleille muuten lopulta tapahtui?
Mäkin sain Jouluna -80 Cavanin C-kasetin lahjaksi serkulta, mutta en olis arvannu, että se oli noin yleistä silloin.
Missä sarjasta on oikeastaan ainoana suomalaisena nykyään mielenkiintoista ja uudistunutta oikeaa rock'n rollia tekevä The Francine??? Yli kahdenkymmenen vuoden ura, ja selvästi ainut orkesteri joka tekee tässä maassa tuoretta rockia ilman ainaista vanhan toistamista. Eikä tässäkään sarjassa pienintäkään tunnustusta kyseiselle yhtyeelle. Ihmettelen ja kunnioitan suuresti jätkien sinnikkyyttä soittaa tätä hienoa musiikkia, koskei heille siitä todellakaan ole edes välttävää kunnioitusta annettu. Olen kuitenkin hyvin, hyvin onnellinen että jaksavat meille pienelle heitä suuresti arvostavalle joukolle vielä soittaa.
Samaa ihmettelen minäkin!!
Selaa ohjelmia aiheiden mukaan
Selaa ohjelmapaikkoja
Suositelluimmat jutut
MAANANTAINA 22.11.2010