Shakespeare suomalaisittain

Kun Kaurismäkien Villealfa Filmproductions aloitti toimintansa 1980-luvun alussa, kävi nopeasti selväksi, että sen ympärille kokoontuneella porukalla oli innostusta ja halua kommentoida sekä elokuvan että kirjallisuuden merkkiteoksia. Tuotantoyhtiön nimi – ja Valehtelija-lyhärin päähenkilö – viittaa Godardin tieteisleffaan Alphaville, ja pian valmistui Dostojevskin suurklassikon versiointi, Aki Kaurismäen esikoispitkä Rikos ja rangaistus (1983).

Tuotantoyhtiö keskittyi aluksi vain Kaurismäkien omiin elokuvatuotantoihin, mutta oman tilaisuutensa sai myös monien Kaurismäki-tuotantojen apulaisohjaaja-tuotantopäällikkö-käsikirjoittaja Pauli Pentti. Pauli Pentin toinen pitkä elokuva oli juuri ja juuri pitkän vaatimukset täyttävä Shakespeare-filmatisointi Macbeth (1987). Shakespearen viisinäytöksinen tragedia kerrotaan reilussa tunnissa.

Macbethiä 1980-luvun Helsinkiin sijoittuvassa tarinassa esittää Mato Valtonen, hänen rouvaansa Pirkko Hämäläinen. Duncan eli Dunkku on Antti Litja ja Banquo eli Bankku Pertti Sveholm. Monisäikeinen tragedia esitetään murhien ja rötösten syöksykierteenä, johon kuuluu muun muassa Savonlinnan oopperajuhlien kassan ryöstäminen kesken Aidan näytöksen.

Harvoin esitetyssä kulttielokuvassa nähdään muitakin aikakauden suosikkeja, mm. nuori Mari Rantasila, Sakke Järvenpää, Sanna-Kaisa Palo, Vesa Vierikko, Turo Pajala, Aino Seppo, Esko Nikkari ja Sakari Kuosmanen – sekä paljon öistä Helsinkiä. Nuori Mari Rantasila, joka juuri aloitteli laulajanuraansa, pääsee kapakkalaulajana esittämään jazzstandardin Love me or Leave Me.

Samana vuonna valmistui Aki Kaurismäen Shakespeare-tulkinta Hamlet liikemaailmassa (1987), jossa Hamletia tulkitsee Pirkka-Pekka Petelius ja Ofeliaa Kati Outinen. Nimensä mukaisesti versio sijoittuu Tanskan kuningaskunnan sijaan suuryitykseen, jonka johtajuudesta käydään veristä kamppailua. Hamletin äitinä ja isäpuolena nähdään Elina Salo ja Esko Salminen, muissa rooleissa muun muassa Puntti Valtonen, Rantasila, Sveholm, Nikkari, Vierikko, Pajala sekä Matti Pellonpää.

Molempien Shakespeare-elokuvien tyylilajina on pelkistetty teatraalisuus ja korostettu visuaalinen eleganssi, joka etäännyttää kerrontaa realismista. Komiikka on hillittyä ja kirjallista, näytteleminen pelkistettyä.

Sarjan kolmas suunniteltu Shakespeare-tulkinta oli Anssi Mänttärin Kuningas Lear, joka ei valitettavasti koskaan toteutunut.