Historiadokumentti 
Suomen historian myytit
Julkaistu torstaina 01.09.2011 10 kommenttia 418 suositusta
Teeman historiasarjassa puretaan tapahtumia ja ajanjaksoja, jotka ovat saaneet suomalaisten mielissä myyttisiä muotoja. Aikamatkalle lähdetään yhdessä juontajan kanssa, jolla on aikaan ja ilmiöön omakohtainen suhde.
Sarjan jaksot:
sunnuntai 21.4. Suomen sodan myytit
Tarina siitä, kuinka surkeasti hävitystä sodasta syntyi suomalaisen sankaruuden kuva. Mikko Peltola ja Runeberg Suomen sodassa.
sunnuntai 28.4. Ensimmäiset vaalit
Suomi sai viime vuosisadan alussa edistyksellisen kansanedustuslaitoksen. Oliko kaikki vain sattumaa? Ja kuinka yleiset ja yhtäläiset nuo ensimmäiset vaalit todellisuudessa olivat? Juontajana Rosa Meriläinen.
perjantai 10.5. Sotakorvaukset
Mielikuvissa sotakorvaukset muistetaan urakkana, jolla suomalaiset sisukkaasti maksoivat jatkosodan jälkeen määrätyt valtavat taloudelliset korvaukset Neuvostoliitolle. Sanotaan, että teollisuus hyötyi ja idänkauppa sai alkunsa. Sotakorvaukset käännettiin kaikkinensa menestystarinaksi ja suomalaisia hyödyttäneeksi ponnisteluksi, vaikka kahdeksanvuotisen urakan takia jälleenrakentaminen viivästyi ja kansa kärsi kaikenlaisesta pulasta ja säännöstelystä. Suomen historian myytit -sarjan ohjelmassa Sotakorvaukset pohditaan myös maan poliittisen johdon ja sotakorvausten organisoinnista vastanneen Sotevan roolia hankkeessa.
Entä miltä näyttäytyy suomalaista sisua ilmentävä ajanjakso tänne aikoinaan pakolaisena saapuneen opiskelijan näkökulmasta? Kosovosta Suomeen kotiutunut Fatbardhe Hetemaj tapaa ohjelmassa muun muassa sotakorvaustöissä mukana olleita entisiä metallimiehiä ja historioitsijoita. Ohjelman toimittaja ja ohjaaja on Harri Alanne.
perjantai 17.5. Nuijasota
Helsingin Kalliossa kävelee vastaan 1500-luku. Katukylteissä vilisevät nimet Fleming, Kaarle ja Kustaa Vaasa. Miksi näiden miesten nimet kummittelevat pääkaupungissamme? Entä mitä yhteistä on vuoden 1918 sisällissodalla ja 1500-luvun nuijasodalla? Jaksossa pohditaan sitä, miksi historian hämärissä käyty talonpoikaiskapina on niin merkityksellinen episodi Suomen historiassa. Vai onko se sitä sittenkään? Mistä sodassa oli kysymys ja keitä olivat osapuolet?
Nuijasota kertoo verokapinasta ja siitä, kuinka suomalaisia talonpoikia käytettiin pelinappuloina isojen poikien leikissä. Ohjelmassa seurataan myös, kuinka eräs nykypastori yrittää asennoitua ratsusotilaaksi pukeutumalla oikeaan haarniskaan. Entä kuinka sankarillinen oli lopulta nuijasodan suuri nimi Jaakko Ilkka? Vaikka legenda elää tänä päivänäkin sanomalehden nimenä ja oopperana, harva muistaa, kuinka miehen kävi sotatantereella.
500 vuoden takaiseen maailmaan johdattelee pappi, kirjailija Jaakko Heinimäki. Ohjelman toimittaja ja ohjaaja on Riika Nikkarinen.
sunnuntai 26.5. Häjyt
Puukkojunkkarit eli häjyt herättivät 1800-luvulla pelkoa Etelä-Pohjanmaalla ryöstelemällä ja tappamalla. Häjyt-jaksossa savolainen muusikko ja näyttelijä Sakari Kuosmanen matkaa Pohjanmaalle selvittämään, keitä Etelä-Pohjanmaata 1800-luvulla terrorisoineet puukkojunkkarit eli häjyt oikein olivat. Mistä ”häjyylyssä” oli kyse? Miksi eurooppalaisittainkin poikkeuksellisen raaka ilmiö syntyi juuri Etelä-Pohjanmaalla eikä muualla Suomessa?
Suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluu erottamattomasti laulu Isotalon Antista ja Rannanjärvestä. Ohjelmassa selvitetään myös, mistä laulu kertoo ja vieläkö rannanjärviä ja isotalonantteja seudulta löytyy. Kuosmanen tapaa matkallaan myös nykypohjalaisia sekä muun muassa häjyistä elämäntyönsä tehneen historioitsija Heikki Ylikankaan.
perjantai 31.5. Kieltolaki
Kirjailija Kjell Westö palaa 1920-luvun kieltolain aikaan ja selvittää muun muassa ketkä harjoittivat viinan salakuljetusta ja miksi. Minkä sortin rikollisia olivat kieltolain aikaiset pirtun salakuljettajat? 1920-luvun ajoista elää vahvoja mielikuvia pirtutrokareista ja salakuljettajista, tunnetuimpana kenties Algot Niska.
Suomeen historiaan perehtynyt ja siitä menestyskirjojensa aiheita ammentanut Westö kulkee salakuljettajien jäljillä pitkin rannikkoa sekä muun muassa Helsingin Kalliossa. Minkälaiset ihmiset ryhtyivät viinaa salakuljettamaan ja myymään, ja miten se käytännössä toteutettiin? Ketkä puolustivat kieltolakia ja ketkä vastustivat? Mikä oli naisten rooli trokauksessa ja lopulta myös lain kumoamisessa?
Suosittele418 Suosittelee
Lähetä linkki
Kommentit
Suomen historian myytit ohjelmassa tuotiin jälleen kerran esiin vain valtiopetokseen syyllistyneen osapuolen kanta. Faktoja, joita ohjelmassa ei valitettavasti mainittu (muitakin olisi,ei mahdu tähän tilaan):
1. Punainen terrori, alkoi jo ennen varsinaista sotatilannetta, esim. suurlakon aikana tehdyt verityöt ja Suinula 2/1918, valkoiset vastasivat punaiseen terroriin
2. Kapina suuntautui sillä hetkellä maailman demokraattisinta valtiojärjestystä vastaan
3. Valkoiset alkoivat sotatoimet maassa vastoin senaatin tahtoa oleskelevia ja kurittomia venäläisiä sotilaita vastaa; maassa oli n. 40.000 venäläistä ja sotatoimiin osallistui n. 10.000 ammattisotilasta
4. SDP:n vaatimat uudistukset oli hyväksytty vuoden 1917 loppuun mennessä eduskunnassa, mm. 3/1918 oli tarkoitus järjestää demokraattiset kunnallisvaalit
5. Valkoiset edustivat sodassa laillista yhteiskuntajärjestystä, kun taas punaiset yrittivät vallankumouksen avulla saada muutettua yhteiskuntajärjestys sosialistiseksi ja liittää Suomi suureen ja mahtavaan N-liittoon
6. Venäjältä tulleet bolsevikit ja muut johtajat pakenivat Treelta ryöstetyn kullan kanssa Venäjälle ja jättivät tavalliset sotilaat kärsimään kovat rangaistukset
7. Maassa oli pidetty eduskuntavaalit, joissa vallan sai valkoiset
Mielestäni ohjelma oli melko objektiivinen ottaen huomioon toimittaja Anna Laineen taustan. Tästä annan toimittaja Laineelle, joka muutenkin on tehnyt hyviä dokumentteja TV:lle, erityiskiitoksen. Lisäksi hän on ihastuttava nainen ! (toim. oma huomio).
Ihan hyvä, että tuotiin selkeästi esiin se, että kyseessä ei juurikaan ollut torpparikapina vaan teollisuustyöläisten valveutuminen muiden maiden työläisten vanavedessä.
Lisäksi oli hyvä, että pantiin merkille se seikka, että Linna käytti reippaasti taitelilijan vapauttaan luodessaan ilkeän papin hahmon. Sille kun ei löydy ainakaan ketään tunettua esikuvaa todellisuudesta ja että Akseli Koskelan oikealla esikuvalla ei ollut mitään henkilökohtaista syytä sotaan. Hän vain halusi olla mukana mieskunnian ja ehkäpä myös seikkailunhalun vuoksi. Olihan hän vasta 18-vuotias eli aivan liian nuori vielä ymmärtämään asian poliittista puolta varsinkin sen ajan tietopohjalta.
Hyvin tehty ja melko objektiivinen kuvaus sodasta. Vain sotaan johtaneiden tapahtumien kuvaus oli liian punamyönteinen. Siinä ei riittävällä selkeydellä tuotu esiin, kuinka noustiin laillista ja demokraattista hallitusta vastaan. Onneksi sentään myöhemmin ohjelmasa tutkijan suulla todettiin, että sota oli virhe. Tätähän on kuultu myös mm. nykydemarien suusta. Tosin eivät kaikki sosiaalidemokraatit tuolloinkaan olleet sodan kannalla.
Hyvä oli myös todeta, että uudistukset sodan jälkeen saatiin aikaan sodasta huolimatta, ei sodan vuoksi.
Mielestäni ohjelma oli melko objektiivinen ottaen huomioon toimittaja Anna Laineen taustan. Tästä annan toimittaja Laineelle, joka muutenkin on tehnyt hyviä dokumentteja TV:lle, erityiskiitoksen. Lisäksi hän on ihastuttava nainen ! (toim. oma huomio).
Ihan hyvä, että tuotiin selkeästi esiin se, että kyseessä ei juurikaan ollut torpparikapina vaan teollisuustyöläisten valveutuminen muiden maiden työläisten vanavedessä.
Lisäksi oli hyvä, että pantiin merkille se seikka, että Linna käytti reippaasti taitelilijan vapauttaan luodessaan ilkeän papin hahmon. Sille kun ei löydy ainakaan ketään tunettua esikuvaa todellisuudesta ja että Akseli Koskelan oikealla esikuvalla ei ollut mitään henkilökohtaista syytä sotaan. Hän vain halusi olla mukana mieskunnian ja ehkäpä myös seikkailunhalun vuoksi. Olihan hän vasta 18-vuotias eli aivan liian nuori vielä ymmärtämään asian poliittista puolta varsinkin sen ajan tietopohjalta.
Hyvin tehty ja melko objektiivinen kuvaus sodasta. Vain sotaan johtaneiden tapahtumien kuvaus oli liian punamyönteinen. Siinä ei riittävällä selkeydellä tuotu esiin, kuinka noustiin laillista ja demokraattista hallitusta vastaan. Onneksi sentään myöhemmin ohjelmasa tutkijan suulla todettiin, että sota oli virhe. Tätähän on kuultu myös mm. nykydemarien suusta. Tosin eivät kaikki sosiaalidemokraatit tuolloinkaan olleet sodan kannalla.
Hyvä oli myös todeta, että uudistukset sodan jälkeen saatiin aikaan sodasta huolimatta, ei sodan vuoksi.
jacob: Samaa toin esille tuossa edellä. Väinö Linna ei ollut historioitsija vaan kirjailija, joka kirjoitti fiktion ja voi vapaasti tuoda esille punamyönteisyyden. Suomalaiset lukevat vain ko. kirjat ja pitävät totena kirjoitettua tekstiä tai katsovat elokuvaa dokumenttina. Leena Landerin kirjoja värittää hänen taustansa ja Lainekin tunnustaa omat taustahenkilönsä. Punainen näkökulma on hieman liikaa esillä FSTV:n sarjassa "Där vi en gång gått". Punaiset ovat sympaattisia, ainakin Allanin perhe, mutta valkoiset ovat sotahulluja ja elävät rikkaudessaan kansan ulkopuolella. Milloin tulee esille se, että valkoiset puolustivat laillista järjestystä ja itsenäisyyttä.
Mikä on kansalaissota? Ilmeisesti kyse on vapaussodasta!
Mielestäni ohjelma oli melko objektiivinen ottaen huomioon toimittaja Anna Laineen taustan. Tästä annan toimittaja Laineelle, joka muutenkin on tehnyt hyviä dokumentteja TV:lle, erityiskiitoksen. Lisäksi hän on ihastuttava nainen ! (toim. oma huomio).
Ihan hyvä, että tuotiin selkeästi esiin se, että kyseessä ei juurikaan ollut torpparikapina vaan teollisuustyöläisten valveutuminen muiden maiden työläisten vanavedessä.
Lisäksi oli hyvä, että pantiin merkille se seikka, että Linna käytti reippaasti taitelilijan vapauttaan luodessaan ilkeän papin hahmon. Sille kun ei löydy ainakaan ketään tunettua esikuvaa todellisuudesta ja että Akseli Koskelan oikealla esikuvalla ei ollut mitään henkilökohtaista syytä sotaan. Hän vain halusi olla mukana mieskunnian ja ehkäpä myös seikkailunhalun vuoksi. Olihan hän vasta 18-vuotias eli aivan liian nuori vielä ymmärtämään asian poliittista puolta varsinkin sen ajan tietopohjalta.
Hyvin tehty ja melko objektiivinen kuvaus sodasta. Vain sotaan johtaneiden tapahtumien kuvaus oli liian punamyönteinen. Siinä ei riittävällä selkeydellä tuotu esiin, kuinka noustiin laillista ja demokraattista hallitusta vastaan. Onneksi sentään myöhemmin ohjelmasa tutkijan suulla todettiin, että sota oli virhe. Tätähän on kuultu myös mm. nykydemarien suusta. Tosin eivät kaikki sosiaalidemokraatit tuolloinkaan olleet sodan kannalla.
Hyvä oli myös todeta, että uudistukset sodan jälkeen saatiin aikaan sodasta huolimatta, ei sodan vuoksi.
jacob: Samaa toin esille tuossa edellä. Väinö Linna ei ollut historioitsija vaan kirjailija, joka kirjoitti fiktion ja voi vapaasti tuoda esille punamyönteisyyden. Suomalaiset lukevat vain ko. kirjat ja pitävät totena kirjoitettua tekstiä tai katsovat elokuvaa dokumenttina. Leena Landerin kirjoja värittää hänen taustansa ja Lainekin tunnustaa omat taustahenkilönsä. Punainen näkökulma on hieman liikaa esillä FSTV:n sarjassa "Där vi en gång gått". Punaiset ovat sympaattisia, ainakin Allanin perhe, mutta valkoiset ovat sotahulluja ja elävät rikkaudessaan kansan ulkopuolella. Milloin tulee esille se, että valkoiset puolustivat laillista järjestystä ja itsenäisyyttä.
Reggaeversiot ovat suorastaan letkeitä. Tunnistin myös Meiä Veeran ja Evakkoreen. Itse jouduin vanhempineni muuttamaan varakotiin vuonna 2011, kun varsinaisessa kodissa alkoi kuukausien putkiremontti. Pääsimme takaisin vasta vuoden 2012 puolella.
Jäin odottamaan oletettuja vuosilukuja milloin erisuunnista, niin idästä kuin lännestäkin Suomeen virtasi väkeä!
Mikä on kansalaissota? Ilmeisesti kyse on vapaussodasta!
Kyse oli Suomen sisällissodasta vuonna 1918. Se on ainut järkevä nimike kyseiselle kansalliselle katastrofille. Piste.
Suomen sodan myytit on tasoltaan "Suomi on ruotsalainen"-tyylistä propagandaa. "Asiantuntijana" haastateltu Henrik Meinander enemmän kuin mielellään vähättelee aina kaikkea mitä suomenkieliset suomalaiset ovat saavuttaneet ja pyrkii osoittamaan että kaikki tärkeät saavutukset ovat ruotsinkielisten aikaansaannosta.
Suomen sodan myytit
Sarjan nimi on tosin Suomen historian myytit, mutta mitäs pienistä, kun on tarve levittää fennomaanista propagandaa suoraan kumpujen yöstä.
Selaa ohjelmia aiheiden mukaan
Selaa ohjelmapaikkoja
Suositelluimmat jutut
Ajalta:
1.
2.
3.
4.
5.
1.
2.
3.
4.
5.
YLE Teema on Facebook
TIISTAINA 27.12.2011