A-studio: Talk – Peruskoulu pulassa

Julkaistu keskiviikkona 04.12.2013 6 3

Suomalainen koululainen ei osaa matematiikkaa yhtä hyvin kuin aikaisemmin.

TV1 torstaina 5.12.2013 klo 21.05 - 22.00, uusinta perjantaina 6.12. klo 8.05

Yle Areenassa 30 päivää

Pisa-tulokset tulivat julki tiistaina 3.12. ja säikäyttivät. Koululaisten matematiikan taidot ovat romahtaneet: Suomi putosi kuudennelta sijalta 12. sijalle.

Aikaisemmissa Pisa-tutkimuksissa heikoimmatkin suomalaiskoulut olivat muiden OECD-maiden keskiarvoon verrattuna hyvällä tasolla. Nyt heikoimmat suomalaiskoulut eivät yllä OECD-maiden keskitasoon.

Lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen heikentyivät myös edelliseen Pisa-tutkimukseen verrattuna.

Rapautuuko Suomen tasa-arvoinen peruskoulu?

 

Mikä lääkkeeksi, opetusministeri?

A-studio: Talkissa peruskoulun tulevaisuutta visioivat opetusministeri Krista Kiuru (sd.), kasvatustieteen professori Pasi Sahlberg, Vuoden luokanopettaja Kai-Ari Lundell ja Pyynikin koulun yhdeksäsluokkalainen Jesse Kosonen.

Keskustelun vetää toimittaja Tulikukka de Fresnes.

 

Muualla verkossa

Yle Uutiset: Pisa-tulokset julki: Suomi pudonnut matematiikassa 10 sijaa yhdeksässä vuodessa

 

Suosittele3 Suosittelee

Kommentit

torstaina 05.12.2013

Suomalainen peruskoulu alkaa hiipua menestyksessään ja poliitikkojen pitää ottaa kantaa siihen miksi se hiipuu? Olisiko yksi niinkin yksinkertainen asia kuin koko maan kattava pakollinen ruotsin opetus sittenkin se suurin syy miksi koulukäynti ei maita varsinkaan pojille?

Suomessa ei yksinkertaisesti voi valmistua mihinkään teoreettista opetusta vaativaan virkaan tai ammattiin ilman, että ei törmäisi pakolliseen ruotsin opiskeluun.

Miksi meidän naapurimaissamme riittää, että opiskelee niissä maissa pakollisen englannin lisäksi jotain toista suurta maailmankieltä, miksi juuri meillä se toinen kieli pitää olla ruotsinkielen murre jolla hyvin harva selviää Ruotsin laivaa pidemmälle?

Luultavasti nyt internetin aikakaudella tieto on levinnyt niin laajalle, että pakkoruotsi on täysin tarpeetonta myöskin sen vastustus lisääntyy. Jos Ruotsissa ei sellainen jolla on ruotsi äidinkielenään selviä sillä ja englannilla vaan täytyy opiskella muitakin kieliä niin kuinka Suomessa selviydyttäisiin englannilla ja pakkoruotsilla?

torstaina 05.12.2013

Kouluihin kohdennetut säästöt syövät menestyksen. Opettajia lomauttavat kunnat voisi nyt nostaa esille, koska ne vievät lapselta vähintään yhden oppimiskuukauden lukuvuodessa. Koululla menee pitkään, jotta se pääsee takaisin normaalirytmiin. Kyseessä on aina poliittinen päätös. Miten hallituspuoleilla on varaa tehdä harlekiinipolitiikkaa Arkadianmäellä, kun todellisuudessa kuntapäättäjät riuduttaa kaunopuheiset idyllit?

Ryhmäkokojen pienentäminen valtion panostuksella oli naurettava episodi. Mitä todella tapahtui? Ministeri Kiuru voisi katsoa seurantatiedot.

Kouluilta viedään nykymenolla mm. valinnaisuudet, tukiopetustunnit, jakotunnit, pienet ryhmäkoot, modernit työvälineet ja osalta mahdollisuus terveelliseen työympäristöön.

Kiltti Joulupukki, anna muutama miljardi kunnille perusopetuksen kivijalan kunnostamiseen.

torstaina 05.12.2013

Kunnian kruunua laiska ei voita. Olisikohan siinäkin jokin syy?

torstaina 05.12.2013

Nimet pitäisi esittää useimmin, Krista Kiurun nimi tunnetaan (pitäisi).
Ihan tavallinen koululainen olisi ollut hyvä olla joukossa myös. Nyt on tosi hyvä tyyppi mutta pärjää mennen tullen missä vain! Uusi sana Kristalta: laajapohjainen. Nyt pitäisi tietää, mitä sillä tarkoitetaan tässä järjestelmässä.
Koulutus on varmasti tulevaisuutemme avainasemassa. Varhaislapsuudessa saadut kokemukset kantavat kauas. Älkäämme säästäkö lapsilta, mistä tahansa muualta mutta ei lapsilta: neuvoloista, eskareista, kouluryhmäkoista, koulun terkkareista ja psykologeista, opettajien koulutuksesta, terveistä kouluista, oppilaiden ja opettajien yhteistyöstä....tietotekniikka on tätä ja tulevaisuuden aikaa, joten siihen pitäisi satsata.

torstaina 05.12.2013

Kunnat haluavat pitää koulun näpeissään, koska opetukseen osoitettu raha ei ole korvamerkittyä. Tämä tarkoittaa, että kunnat sijoittavat opetukseen ja koulutukseen suunnattua rahaa muihin kohteisiin. - Koulutuksellinen tasa-arvo ei saa tarkoittaa, että kaikille tarjotaan samaa; kaikki eivät opi kaikkea. Heikot kärsivät siitä, että heidät pakotetaan oppimaan enemmän kuin kykenevät ja samalla hyvät kärsivät.

torstaina 05.12.2013

Amattilaiset esittivät keskustelussa järkevän tuntuisia
ehdotuksia, kuinka olisi edettävä. Valitettavasti
ministeri vain oli jotenkin niille vastahankainen.

Samanlaatuisia keskusteluja olisi syytä jatkaa.
Oikeastaan pitäisi tuottaa parinkymmenen
julkinen keskustelun sarja, jossa keskustelijoina
olisivat alan ammatilaiset kuten tänäänkin.

Keskustelut tulisi televisioida, ja niiden tulisi
olla sen jälkeen varastoituina nettiin kenen
tahansa milloin tahansa katseltavissa.
Eikähän niistä tolkun ideoita poikisi.

Kannatan peruskoulun järjestämisvastuun
siirtämistä valtiolle, samoin professorin
esittämiä neljää prinsiippiä.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä