Todella hyvä, että tästä asiasta puhutaan. Onhan se jo monissa tutkimuksissa käynyt ilmi, että työntekijäperheiden lapset pääsevät harvemmin yliopistoihin kuin akateemisesti koulutettujen lapset.

– Aikuinen (ei varmistettu)

Mitä tutkimus tarkoittaa "varakkaalla ja hyvinkoulutetulla"? Pari tonnia kuussa tienaavaa akateemisesti koulutettua kirjastonhoitajaa vai tuplasti enemmän tienaavaa ammattikoulutettua putkimiestä tai paperiduunaria?

Mitä tutkimus sanoo esimerkiksi köyhien akateemisten, kuten pätkätyöläisten tai työttömien akateemisten lapsista? Perivätkö he kuitenkin mallin kouluttautumiseen ja kunnianhimoon? Entä ammattikoulutettujen ja hyvin ansaitsevien lapset?

– Anonyymi (ei varmistettu)

Huhhu mikä ohjelma. En ole ikinä katsonut yhtä ainutta seitsemättä taivasta, mutta nyt aihe oli älyttömän mielenkiintoinen ja katsoin kokonaan, kun kanavalle eksyin. Oli myös pakko kommentoida asiaan. Kelasin mitä Maarit sano ja arvostan todella paljon niitä ajatuksia mitä hänellä oli liittyen lapsiin ja kuriin mikä pitäisi kouluissa olla. Henk.koht. olen asiaa silloin tällöin kelannut ja jotenkin näen, että lasten ongelmat lähtevät pää sääntöisesti vanhemmista liikkeelle. Omalta luokalta mä pystyn saman tien osoittamaan sormella niitä, jotka olivat koulussa häiriköitä eivätkä saaneet juuri mitään aikaiseksi muitten oppilaiden kiusaamisen lisäksi. Vihaan näitä kiusaajia edelleen vaikkeivat juuri minun elämään vaikuttaneetkaan. Osittain säälin niitä, koska sen harvan kerran kun näiden luokka"kavereiden" vanhempia näki, ne oli aina päihtyneitä. Se ei ole varsinaisesti näiden kiusaajien vika, että kotona on huonot oltavat. Mutta en myöskään hyväksy tai oikeuta huonoilla kotioloilla muiden kiusaamista. Ite nään tän kasvatus asian niin jyrkkänä, että koen huonon kasvatuksen takia lapsista kasvavan kusipäitä, jotka aikanaan johtavat nykyajan suureen avioerohakemusten määrään. Ihminen joka ei osaa käyttäytyä eikä opi ottamaan muita huomioon ei pysty elää onnellisessa parisuhteessa. Näin radikaalisti ja karrikoidusti koko kuvio esitettynä.

Saatoin puhua vähän aiheen vierestä, mä tulin tähän ohjelmaan vähän kesken mukaan. Itse oon mielestäni hyvästä perheestä ja saanut hyvän kasvatuksen. Raha vs. köyhyys on mun mielestä yks raivostuttavimmista asiasta maailmassa. Meidän perheessä oli asiat taloudellisesti kenties hieman keskivertoa enemmän kohdallaan, mutta. Mulle opetettiin, että mä en oo vihanen rikkaille joilla on vielä enemmän tai että en yhtään väheksy ihmistä, jolla on mua vähemmän. Ärsyttää myös omassa parisuhteessa älyttömästi, kun muija arvostelee usein "rikkaita". Milloin mikäkin S-Market on porvareiden alueella, eikä siellä voi käydä. Huhhu. Jokainen perhe voi olla rikas lainaten mummoa: "ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot." Hirvityksellä katselen, kun jotkut tutut elelee pikavipeillä ja ostaa mielettömät määrät tavaraa osamaksuilla, joihin ei oikeasti olis varaa. "Ei tää puhelin maksanu, ku 15 euroa kuussa.." ja on sen kanssa naimisissa kolme vuotta. Plus, että edelliset puhelin kytköt ja muut pakko-saada-romut painaa osamaksuilla päälle.

Mä olen samaa mieltä Rauno Meriön kommentin kanssa, että luokkaeroja ei ole. Ihmiset itse luokittelee kaikki vähänkin erilaiset ihmiset luokkiin ja lapsestakin tulee rasisti, jos isä käskee vihata ulkomaalaisia(tai köyhiä tai rikkaita tms.)

Herättipä tämä paljon ajatuksia. En oikeastaan lue mitään kirjoja, mutta tän Maaritin kirjan haluaisin lukea.

– 24 vuotias poju (ei varmistettu)