Näyttelijä Miitta Sorvali: ”En selittele sketsejäni”

Julkaistu perjantaina 18.02.2011 13 165

Kansallisteatterin näyttelijän Tellervo von Appelgrenin lempilausahduksia on: "Suurella ajattelijalla on myös suuret liikkeet!"

Miitta-täti, Tellervo von Appelgren ja Leena Lehmänperä. Voimakas ja omintakeinen naiskolmikko, joka nostaa lauantai-iltaisin suomalaisten tunteet pintaan.

Nainen hahmojen takana, näyttelijä Miitta Sorvali, ei selittele sketsejään. ”Enkä liioin seuraa netissä Miitta-tädistä vellovaa keskustelua.”

Miitta-täti on jakanut jyrkästi mielipiteitä alusta asti. Jatkat silti samaan tyyliin, miksi?

”Miksipä en jatkaisi. Jos olisin taidemaalari, ja osa ihmisistä rakastaisi taulujani, mutta osa ei, muuttaisinko maalaustyyliäni sen takia, että saisin kaikki pitämään luomuksistani.”

”Punk-musiikkikin jakoi mielipiteet. Osa tykkäsi ja osa ei, mutta ei punk mitenkään muuttunut.”

Miten on mahdollista, että yhden mielestä olet koskettava, toisen mielestä kauhea?

”En ajattele ohjelmaa tehdessäni jotain tiettyä katsojaa tai tietyn ikäistä ihmistä. Lähestyn aiheita ja asioita, jotka minua itseäni kiinnostavat.”

”Kun aloitin Miitta-tädin, halusin tehdä jotain uutta ja yllättää itsenikin. Terapiaistunnoissa ja muissa ohjelman tilanteissa vieraat ovat yllättäneet minut, mutta olen yllättänyt itsenikin, että näinkös tässä kävi!”

”Syliterapian olen kehittänyt ihan omalla selkäytimellä. Se muistuttaa jollain tapaa oikeaa terapiaa, mutta samalla se on uudenlaista terapiaa.”

”Vaikka homma on leikkimielistä enkä vaadi ketään mitenkään muuttumaan, vieraista paljastuu aina uutta, yllättävää ja sydämellistä. Minussa itsessänikin liikahtaa jotain.”

Mitä kahtiajakautunut suhtautuminen kertoo meistä katsojista?

”Tilanne kertoo ehkä siitä, miten erilaisia ihmiset ovat. En mieti sitä, mistä ihmiset mahdollisesti saattavat ärsyyntyä. Tiedän, että osa ensialkuun Miitta-tätiä vierastaneista on nyttemmin kääntänyt kelkkansa.”

Miksi suomalainen sietää englantilaiselta koomikolta rankkaakin huumoria, mutta suomalainen koomikko saa tyylistään sapiskaa?

”Joskus olen ajatellut, että huumorintajuni ei ole ihan perisuomalainen. Amerikassa tai Englannissa voisi olla helpompaa. Saattaa olla, että sketsini toimisivat 10 vuoden kuluttua paremmin…”

”Englantilaiset ohjelmat voivat olla rujoja ja ronskeja. Miksi suomalainen sallii ulkomaalaiselle koomikolle enemmän – vaikea sanoa. Liittyisikö tämä suomalaisten juurevuuteen ja nuoreen kulttuuriin?”

Kerro Tellervo von Appelgrenista?

”Hahmo liittyy näyttelijä Kyllikki Forsselliin. Tellervokin on Kansallisteatterin näyttelijä, hänellä on paasikampaus, hän asuu Munkkiniemessä ja on edesmenneen näyttelijä Tarmo Mannin hyvä ystävä. Siihen yhtäläisyydet sitten loppuvatkin.”

”Tellervo, porvarisnäyttelijä, kumpusi osittain honottavasta puhetyylistäni, jonka olen hallinnut pienestä tytöstä asti.”

Miksi Tellervon on raahattava koululaiset katsomaan heitä, joilla jo muutenkin on vaikeaa – köyhät Jakomäessä, kerjäläiset kaduilla, työläiset tehtaassa, homot?

”Tellervon elämänkoulun idea on jalkauttaa oppilaat pulpettien takaa katsomaan maailmaa, jotta he voisivat päättää mitä isona haluavat. Tellervo haluaa valistaa ja esitellä omasta näkökulmastaan ihmisiä ja kohtaloita – niin köyhyyttä kuin rikkautta.”

”Tellervon toinen vahva motiivi on tehdä roolejaan varten taustatyötä juurta jaksaen. Hän perehtyy asioihin joka solullaan. Tulevassa roolissaan Tellervo joutuu esimerkiksi vastanäyttelijän kanssa peiton alle. Siispä hän vierailee seksologilla keskustelemassa seksuaalisuudesta.”

Miksi Tellervolla on tekoturkki?

”Tellervo kävi yhdessä Miitta-tädin jaksossa valitsemassa turkistarhalla itselleen omat turkikset. Kuvauksissa Tellervolla on kuitenkin tekoturkki – ihan kustannussyistä. Meillä ei ole varaa aitoon.”

Kuka on Leena Lehmänperä?

”Leena Lehmänperä on tyyli- ja tapakonsultti. Halusin ohjelmaan lihavan hahmon, joka on sinut lihavuutensa kanssa.”

”Uskottavan, lihavan kehon rakentaminen olisi maksanut maltaita, joten jouduimme tyytymään superlon-versioon. Teimme sitten käsikirjoittaja Jon Lundstenin kanssa Leenasta muutenkin kirveellä veistetyn naisen.”

Vieläkö Suomessa on tabuja?

”Varmasti on. Minua pyydetään aika ajoin seminaareihin puhumaan tabuista, mutta vastaan yleensä, että katsokaa ohjelmastani, minkälaisia tabuja niissä käsittelen.”

”Tabuhan on asia, josta sanattomasti toivotaan, ettei siitä vaan puhuttaisi.”

Teksti: Päivi Suikkanen

Miitta-täti