Kolme suurta ja neljä pientä

Julkaisimme tänään Taloustutkimuksen tekemän eurovaalitutkimuksen, jossa arvioitiin puolueiden ja ehdokkaiden tämänhetkistä kannatusta. Arvion mukaan kolme suurta puoluetta saisi kukin kolme paikkaa EU-parlamenttiin. Perussuomalaiset, kristilliset, vihreät ja vasemmistoliitto saisivat kukin yhden paikan. 

Vaaleihin on vielä aikaa kolme päivää, joten tilanne elää. 

Vaalitulokseen vaikuttavat puolueiden harmiksi myös kampanjoiden ulkopuoliset asiat. Ilmojen herra on yksi pahimpia tahdosta riippumaton ja tuloksia ohjaileva häiriötekijä. Senpä vuoksi seuraavat eduskuntavaalit 2011 on siirretty maaliskuulta hiukan siedettävämpään huhtikuuhun.

Ensi sunnuntaina ei jaeta poliittista valtaa, mutta puolueille vaalit ovat tärkeä välimittaus, joka asemoi niitä loppuvaalikaudeksi. Vaalipäivänä on luvassa hieman lämpenevää, joten äänestysprosentti saattaa olla kohtalainen.

**

Olen aiemmin kirjoittanut äänestysaktiivisuuden vaikutuksesta tulokseen ja puolueiden paikkajakoon EU-parlamentissa.

Tänään julkaistussa kannatusarviossa on oletettu, että äänestysaktiivisuus ylittää viimekertaisen ja se olisi noin 44 prosenttia.

Taloustutkimus on laskenut sen mukaisesti valtakunnallisen paikkajaon ja vertausluvut. Alla olevassa laskelmassa tosin ei ole mukana Ahvenanmaan ääniä, joista viime vaalien perusteella todennäköisesti noin 4.500 – 5. 000 saa RKP.

Arvio vaalituloksesta
  Ääniosuus Paikat 1 2 3 4
Keskusta 19,7 3 360.500 180.250 120.167 90.125
Kokoomus 22,9 3 418.500 209.250 139.500 104.625
SDP 18,2 3 333.000 166.500 111.000 83.250
Vas.liitto 7,5 1 137.000 68.500 45.667 34.250
Vihreät 11,3 1 207.500 103.750 69.167 51.875
RKP 5,6 0 102.000 51.000 34.000 25.500
Perus+KD 12,0 2 219.500 109.750 73.167 54.875
muut 2,8 0 51.500 25.750 17.167 12.875

 

Yllä oleva kannatusarvio ja paikkajako laskettiin ennakkoon äänestäneistä, täysin varmasti äänestävistä ja melko varmasti äänestävistä. Ennakkoon äänestäneitä on joukossa 17 prosenttia, täysin varmasti äänestäviä 30 prosenttia, ja melko varmasti äänestäviä 22 prosenttia.

Puolueiden ääniosuudet painotettiin kuitenkin äänestysvarmuuden mukaan. Melko varmasti äänestäneet ovat mukana kertoimelle 0.5, koska kokemuksen mukaan osa heistä jättää äänestämättä.

Parlamenttipaikat menisivät tuossa laskelmassa tässä järjestyksessä:

1. Kok. 1
2. Kesk. 1
3. SDP 1
4. Perus+KD 1
5. Kok. 2
6. Vihr. 1
7. Kesk. 2
8. SDP 2
9. Kok. 3
10. Vas. 1
11. Kesk. 3
12. SDP 3
13. Perus+KD 2
---
14. Kok. 4
15. Vihr. 2
16. RKP 1

 

Viimeisestä paikasta käydään kuitenkin aito ja kova kisa – tilanne on siinä mielessä avoin. Tuosta laskelmasta puuttuvat Ahvenanmaan äänet, jotka todennäköisesti nostavat RKP:n sijalukua ylemmäs.

**

Herkkää asetelmaa kuvaa myös pieni laskuharjoitus. Jos puolueiden kannatusosuudet lasketaan vain ja pelkästään äänestäneiden ja varmasti äänestävien vastausten perusteella, viimeisimmät paikat menisivät näin (tarkennettakoon, että alla olevan laskelman tein minä, ei Taloustutkimus – totean tämän vastuunrajoituksena tutkimuslaitokselle):

10. Vas. 1
11. Kesk. 3
12. RKP 1
13. SDP 3
---
14. Perus+KD 2
15. Kok. 4
16. Vihr. 2

Myös tästä vertailusta puuttuvat Ahvenanmaan äänet, joten en vielä hirveästi löisi vetoa RKP:n putoamisesta ja kristillisdemokraattien parlamenttipaikasta.

Lisäksi pidän arvioitua 44 prosentin äänestysaktiivisuutta haasteellisena. Olisin yllättynyt jo siitä, että vaalivilkkaus pysyisi ennallaan.

Sekin on hyvä muistaa, että puolueiden kannatusosuuksien tilastollinen virhemarginaali on 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa, mikä voi vaikuttaa kaikkien muiden puolueiden paitsi perussuomalaisten ja todennäköisesti myös vasemmistoliiton paikkalukuun.

Parempi kuitenkin, että en ryhdy arvailemaan minkä tuloksen pienempi äänestysprosentti tai virhemarginaalirajojen käyttäminen antaisi, sillä olen huomannut olevani kehno ennustaja.

**

Eurovaaliblogini päättyy tähän.

Mutta menkää ihmeessä lukemaan ja kommentoimaan Yle Uutisten verkkosivujen uutta Ykköskysymys –foorumia, jossa käydään parastaikaa näiden vaalien korkeatasoisinta ja pätevintä keskustelua.

Arvioni on häpeämätön, mutta tosi. Kaikkein suurin kiitos värikkäästä ja vilkkaasta palstasta kuuluu foorumimme kokeneille, asiantunteville ja sujuvasanaisille kirjoittajille.

Ykköskysymys keskustelee perjantaina eilisillan suuresta vaalikeskustelusta. Vaalitulos ruoditaan ensi maanantaina ja tiistaina.

Kiitos kaikille lukijoilleni. Aurinkoista kesää. Ladatkaa itsenne hyvin, sillä syksy on kamala.

Olli Ainola

 

 


 

2 kommenttia

Hei.

Muuten asiantuntevassa blogissasi virke "ensi sunnuntaina ei jaeta poliittista valtaa" jäi ihmetyttämään.

Väite on totta vain, jos määrittelet vallan olevan yhtä kuin valta muodostaa Suomen hallitus.

Yleensä poliittisella vallalla tarkoitetaan kykyä muuttaa asioita, saada omia tavoitteita toteutumaan. Tässä mielessä väitteesi ei, varsinkaan Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan, pidä paikkaansa.

Olen täsmälleen samaa mieltä kuin Lauri - kuinka kummassa nyt ei jaettaisi poliittista valtaa?

EU parlamentti on yhteispäätösmenettelyn kautta mukana jo valtaosassa suomalaisia koskevassa lainsäädännössä, ja entistä enemmän Lissabonin sopimuksen mahdollisesti astuessa voimaan.

Käsitys eurovaaleista vain jonkinlaisena politiikan gallupin-omaisena ilmapuntarina on pitkälti juuri sitä, miksi vaaleista ei enempää kiinnostuta. Silti EU-parlamentti tulee olemaan keskeisessä asemassa koko Euroopan kilpailukykyä ja hyvinvointia koskevissa ratkaisuissa - on hämmentävää miten vähän parlamentin toimivaltaan kuuluvista todellisista linjakysymyksistä puhutaan. Tai siitä, että parlamentin ulkopoliittinenkin valta on kasvussa.

Aika hyvä muistutus itse meppienkin lisääntyneestä poliittisesta painoarvosta pitäisi löytyä myös Suomen hallituksesta, jossa entisiä meppejä istuu neljä kappaletta. Suomalaiselle poliittiselle keskustelulle ja luultavasti myös itse politiikalle tekisi hyvää, jos tajuttaisiin kotimaisen ja eurooppalaisen politiikkatason limittyminen toisiinsa. Siinä olisi medialla tehtävää...

T. Tarkkailija