Uutisankassa purtavaa koko medialle
Kun kauan sitten aloittelin näitä toimittajatöitä, muistan elävästi, mitä silloinen MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto minulle kerran tokaisi.
- Hyvää uutista ei kannata pilata tarkistamalla, ykköstalonpoika sanoi virne suupielessään.
Aiheen ilkikuriseen heittoonsa Haavisto oli saanut eräästä uutisen tyngästä, jota hän ei olisi halunnut nähdä julkisessa sanassa.
Tänä päivänä julkaistu perätön raskausuutinen on karu ja vakava muistutus kaikille uutismediassa työtä tekeville verkkouutiskisan kääntöpuolista. Internet-aikana väärät tiedot voivat levitä salamavauhtia. Onneksi myös oikaisut julkaistiin aikailematta.
Tällä kerralla vahinko rajoittui perättömän väitteen kohteeksi joutuneeseen pariskuntaan. Hirvittää ajatellakin, mitä jos kyseessä olisi ollut kansanterveyttä, kansantaloutta tai suurempaa ihmisryhmää koskeva väärä tieto
Voin hyvin kuvitella, että väärän tiedon liikkeelle laskeneessa uutishuoneessa on nyt apea tunnelma. Mutta minkään mediatalon uutisdeskillä ei ole aihetta omahyväisyyteen, sillä niin moni uutissivusto uskoi ensimmäistä tiedon levittäjää ja nielaisi väärän tiedon omille sivuilleen tarkistamatta ensin asian todellista laitaa. Jokaisessa uutistoimituksessa on syytä pureksia tapahtunutta ja ottaa opiksi.
**
Keskustan ulkomaankauppaministeri, neljällä vuosikymmenellä ulkoasianministeriössä palvellut Paavo Väyrynen arvosteli TV1:n Ykkösaamussa kokoomuksen hallituspolitiikkaa. Hänen mielestään kokoomus poikkeaa yhteisesti sovitulta linjalta, kun se pitää yllä keskustelua Suomen jäsenyydestä Pohjois-Atlantin liitossa Natossa.
Kokoomuksen johdosta ei haluttu ottaa kantaa Väyrysen kritiikkiin. Puolueen spindoctorit käänsivät kommenttipyynnöt kokoomuksen eurovaaliehdokkaille.
Matti Vanhasen (kesk.) hallituksissa on aina näin vaalien alla sovittu, että ministerit voivat noin kaksi viikkoa ennen vaaleja haastaa hallituskumppaneitaan, kunhan keskustelu ei horjuta hallitusta. Itse asiassa kyseessä on ainutlaatuinen ajanjakso: Suomessa saa käydä aitoa poliittista keskustelua!
Väyrysellä oli nyt kunnia avata tämänkertainen jakso, joka on viimeinen ennen eduskuntavaaleja. Toivottavasti kaikki muutkin ministerit tarttuvat tilaisuuteen ja antavat palaa.
Valitettavasti tätä iloa kestää kovin lyhyen ajan. Kahden viikon kuluttua maanantaina suut ovat taas supussa.
2 kommenttia
Su 24.05.2009 @ 18:43
Voi olla noinkin, mutta Väyrynen on väärässä. Kirjotin aiheesta oman kannanottoni blogiini. Hienoa Olli, että olet taas blogimaailmassa!
Väyrysen logiikka ontuu!
24.05.2009 Jan Rossi
Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.) esiintyi 23.5.2009 Ykkösaamussa ja siinä hän toi esille kielteisen kantansa NATO-jäsenyyteen. Syyksi NATO-vastaiselle linjalleen Väyrynen ilmoitti, että NATO luo vastakkainasettelua Eurooppaan.
Väyrysen kanta on kuitenkin kestämätön. Jos asiat olisivat todella niin, kuten Väyrynen esittää, kysymys olisi, että ovatko kaikki ne EU-maat, jotka ovat NATO:ssa aiheuttamassa vastakkainasettelua Eurooppaan? Väyrysen logiikan mukaan täytyy olla siis niin, että Ranska, Saksa, Belgia, Italia, Espanja, Britannia, Puola, Tsekki, Albania tai Kroatia ovat vastakkainasettelun linjalla. Faktahan on, että asiat eivät ole näin. Tilanne on se, että NATO:n rooli on sotilasliittona muuttunut ja siitä on selkeästi kehittymässä kriisinhallintaorganisaatio.
Globaalit kriisit koskettavat miljoonia ihmisiä kaikkialla maailmassa ja NATO on ottanut roolinsa globaalien kriisien ratkaisijana. Vuonna 1999 käyty Kosovon sota oli kriisinhallintaoperaatio. Kosovossa uhkasi puhjeta täysimittainen sota albaanikapinallisten ja serbien kesken ja NATO päätti tulla väliin.
Ilman NATO:n operaatiota Kosovossa olisi saattanut puhjeta kansanmurha Bosnian sisällissodan mukaisesti ja tätä riskiä NATO ei halunnut ottaa. Operaatiolle haettiin YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää, mutta sitä ei sille saatu. NATO päätti tästä huolimatta ottaa vastuun Kosovon kriisistä ja hoiti asian kuntoon.
Mitä NATO teki Kosovon jälkeen? NATO luovutti alueen hallinnon YK:n käsiin. YK perusti maakuntaan erityishallintoalueen, joka käytännössä merkitsi alueen siirtymistä YK:n hallintoon. YK:n alaisuudessa Kosovossa on rakennettu uutta hallintoa muun muassa Harri Holkerin johdolla. NATO vastaa edelleen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 mukaan sotilaallisesta turvasta itsenäisessä Kosovossa. Myös Suomi on osallisena NATO-johtoisissa KFOR-joukoissa.
NATO toimii myös aktiivisesti Afganistanin rauhoittamisessa. International Security Assistance Force (ISAF) aloitti toimintansa YK:n turvallisuusneuvoston päätöksen 1386 mukaisesti 2001. ISAF-operaation johtovastuu on NATO:lla. NATO ei ole järjestönä osallistunut taistelutehtäviin Afganistanissa ja se on pysynyt erillään maassa olevista USA:n joukoista. NATO:n tehtävänä on turvata Afganistanin hallintoviranomaisten toiminta maassa. NATO ei siis käy sotaa Afganistanissa. Myös Suomi on mukana Afganistanin rauhoittamisessa.
NATO on siis kehittymässä oikeaan suuntaan. Miksi siis Suomi ei halua olla mukana mukana kehittämässä NATO:a edelleen vahvaksi kansainväliseksi kriisienhallintaorganisaatioksi?
Baltian maat ja lähes kaikki entiset kommunistiset Itä-Euroopan maat ovat liittyneet jo jäseniksi NATO:oon. Ne ovat tehneet kansallisesti rohkean päätöksen turvallisuuspolitiikassaan osallistua NATO:n toimintaan. NATO ei ole hyökkäysjärjestö. NATO ei ole USA:n käsikassarajärjestö, eikä se sanele sen toimintaa. Jokainen NATO-maa tekee ratkaisunsa järjestössä kansallisesti, omista näkökohdistaan käsin.
Jos NATO olisi muotoutunut USA:n politiikan toteuttajaksi, sen olisi pitänyt esimerkiksi hyökätä Irakiin USA:n mukana vuonna 2003. Tätä NATO ei kuitenkaan tehnyt, koska järjestössä olikin vastavoimia USA:n laittomalle sodalle Irakissa. Ranska ja Saksa eivät hyväksyneet YK:n turvallisuusneuvoston tahdon vastaista sotaa ja tämän vuoksi NATO jäi sodan ulkopuolelle.
NATO:n rooli on siis muuttumassa kaiken aikaa. Globaalit kriisit muuttavat muotoaan kaiken aikaa. Kaiken aikaa etenevä ilmastonmuutos saattaa tuoda Eurooppaan tulevaisuudessa myös ympäristökatastrofin mahdollisuuden. Tuolloin NATO:a voidaan tarvita kriisintorjujana. Myös sota kansainvälistä terrorismia vastaan jatkuu. NATO on ottanut siinä roolinsa ja tekee parhaansa taatakseen ihmisten turvallisuuden Euroopassa. NATO:n toiminta Afganistanissa on taistelua kansainvälistä terrorismia vastaan.
Maailmaa uhkaavat uudet kriisit ja erilaiset kriisit. NATO:lla on valmiudet olemassa kun kriisit tulevat kohdalle. Miksi Suomi ei halua mukana kriisinhallinnassa vaikka sillä on erinomainen historia takanaan rauhanturvaajana? Suomella olisi valtavasti annettavaa NATO:lle. Suomi voisi jakaa kaiken tietotaitonsa NATO:ssa vaikkapa muille uusille NATO-maille. Suomi voisi olla NATO:ssa suunnannäyttäjänä rauhanturvaoperaatioissa. Suomen kokemuksella olisi varmasti kysyntää NATO:ssa.
Jan Rossi
http://blogit.demari.fi/janrossi/
