Presidentti pois EU-kokouksista?

Tähänastisen vaalitaistelun kiivain poliittinen väittely käytiin eilen eduskunnan täysistunnossa. – On muuten hienoa, että valtakunnan ykkösareenaa todella käytetään siihen, mihin se on tarkoitettukin: poliittisten mielipiteiden reippaaseen tuuletukseen.

Keskustan kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Markku Laukkanen kertoi ryhmänsä nimissä mahdollisimman painokkaasti, että presidentti joutaa pois EU:n huippukokouksista. Tästä asiasta kirjoitin jo viime viikolla, joten asia sinänsä ei minua hirveästi yllättänyt.

Enemmän olin ällistynyt ajoituksesta. Selvästikin ehdotus oli osa keskustan eurovaalitaktiikkaa.

Mietin, minkä viestin keskusta sitten lähetti? Päädyin tähän: ”Vaikka muiden housut ja helmat tutisevatkin, Matti Vanhasen johtama puolue urhoullisesti uskaltaa haastaa sosiaalidemokraattien riveistä nousseen istuvan presidentin Tarja Halosen mielipiteet.”

Selväksi tuli, mutta oliko ajateltu loppuun. Timo Soini (perus.) loikkaisi kärppänä Laukkasen lämmittämään puhujapönttöön päästen nuolaisemaan kansalaisten enemmistöä, joille presidentin valtaoikeudet ovat tärkeä asia.

Tästä yhtenä osoituksena tammikuussa tilaamamme tutkimus, joka kertoi, että kansalaisten ylivoimainen enemmistö kääntäisi perustuslailliset EU- voimasuhteet päälaelleen. Jopa 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että presidentin pitäisi johtaa EU-politiikkaa.

Eilisessä debatissa panin merkille myös Eero Heinäluoman (sd.), jonka paidankaulusnappi oli lentää kiihkeässä vastaväitteessä. Sen vuoksi oli pakko tarkistaa, muistinko väärin, mitä Sdp on tänä keväänä sanonut presidentin EU-vallasta.

Muistin sittenkin oikein. Sdp:n puoluevaltuuston kannanotossa todetaan, että valtioneuvoston johtavaa roolia EU-asioissa voidaan selkeyttää. Myöhemmin vielä huhtikuussa puheenjohtaja Jutta Urpilainen vahvisti, että EU-asioissa Sdp on valmis tarkistamaan tasavallan presidentin valtaoikeuksia ”pääministerin hyväksi”

Mutta näitä lausuntoja ei tietenkään toistella vaalitilanteessa.

 

4 kommenttia

Markku Laukkasen, "kaikkien tyhmien lausuntojen äidin", kommentit kannattaisi yleensä aina unohtaa. Olisi palattava ihannoimaan vakautta, jota tuo presidentin 6 vuoden virka.

Nyt kun on hallitukset olleet pystyssä koko 4 vuoden vaalikauden, niin on unohdettu että joskus voi tulla aika että näin ole ja hallitukset vaihtuisivat ja EU-/ulkopolitiikka olis epämääräistä. Jos Suomi tarvitsee useamman edustaja kokouksiin niin olkoon se Suomen tapa hoitaa asioita. Siis kaksi lautasta ja tiskataan vaikka ite, jos joku valittaa.

En kyllä sanoisi Jyrän lausuntoa mitenkään viisaaksi. Presidentti-instituutio sotkee demokraattista järjestelmää, vaikka kuinka kansa sitä kannattaisi. Presidentti ei ole samalla tavalla vastuussa harjoittamastaan politiikasta kuten on hallitus, jonka on nautittava eduskunnan luottamusta. Eikä asiaa miksikään muuta se, että kansa tykkää henkilövaaleista, sillä silloin kannatus on helpompi kohdistaa johonkin. Presidentti on hyvin osoittanut sen, ettei hänen tarvitse kuunnella kansaa. Presidentin nettisivuilla on hieno mahdollisuus antaa palautetta, muttä hän ei reagoi siihen mitenkään. Halonen on mokannut monta kertaa, eikä hän mitenkään vastaa mokistaan kansalle. Mutta jos hallitus mokaa ja kansa reagoi, kyllä silloin eduskuntakin reagoi.

Suomen edustautumisesta Eurooppa-neuvoston kokouksissa on keskusteltu koko jäsenyytemme ajan. Ongelman taustalla on perustuslakimme, jossa on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdon osalta "valuvika". Eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta on tärkeää, että EU-politiikan johto on eduskunnalle vastuullisella pääministerillä. EU-politiikan johdon parlamentarisointi on vietävä loppuun perustuslain uudistustyössä. On tärkeää, että eri puolueista ilmoitetaan selkeät kannat tähän keskeiseen valtaoikeuskysymykseen. Asia näytti myös piristävän mukavasti EU-vaalikeskustelua, josta tähän asti oli puuttunut EU-poliittinen linjakysymys, joka olisi jakanut mielipiteitä. Nyt on saatu selville, ketkä ovat EU-politiikassa kansanvallan vahvistamisen kannalla.

Onpa myös mahdollista, että Keskusta ei halua puhua EU-vaalien poliittisista kysymyksistä. Puolueen kannatus valuu soinilaisille, oma poliittinen ryhmä haluaa poistaa maataloustuet, EU:ssa elvytetään ja niin edelleen.
Mikä tahansa aihe, jonka media muutenkin mielellään ottaa omakseen on käyttökelpoinen.
Ainolan omat poliittiset näkemykset, niiden vaikutus hänen työhönsä ja perustuslain tuntemus tietenkin voivat myös herättää kysymyksiä